tag:blogger.com,1999:blog-61961897992331046112024-03-05T11:17:14.867+02:00Korsosta Afrikan katolleNelikymppisen, rapakuntoisen korsolaisen vuoden mittainen projekti. Tavoitteena kiivetä Kilimanjaron huipulle syksyllä 2016. Blogissa seurataan henkistä ja fyysistä valmentautumista urakkaan, suunnittelua ja lopulta matkaa mäen päälle. Unknownnoreply@blogger.comBlogger23125tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-84522687575565768332016-09-30T21:08:00.001+03:002016-09-30T21:11:30.283+03:00Mäen kautta takaisin alas - Kilimanjaron loppupuoliskoRetken alkupäivistä voit lukea <b><a href="http://korsosta-afrikan-katolle.blogspot.fi/2016/09/lahdosta-mawenzi-tarnille-ensimmaiset.html">täältä.</a></b><br />
<br />
<b>Mawenzi Tarn - Kibo Hut</b><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFWd90Ncijfx9L1danmxHiaEHqciu4HpWNYCrRe3FnCdNpv-MyinOU00Y_UT1EvMgqV5lsn0fiN2XsxOXogx2gb098UdeAz-tzRcTRYnAbhcRfFYB0KdfATM2c_nWC7jxyet2U3Mw4Znc/s1600/blogiin3.1.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhFWd90Ncijfx9L1danmxHiaEHqciu4HpWNYCrRe3FnCdNpv-MyinOU00Y_UT1EvMgqV5lsn0fiN2XsxOXogx2gb098UdeAz-tzRcTRYnAbhcRfFYB0KdfATM2c_nWC7jxyet2U3Mw4Znc/s320/blogiin3.1.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähdössä kohti Kibo Hutia</td></tr>
</tbody></table>
<b><br /></b>
Aamulla sain onnekseni todeta, että vatsaoireet olivat kokonaan poissa. Olo oli todella hyvä. Mawenzi Tarinin leiri ja alue olivat omasta mielestäni maisemallisesti koko retken parasta antia ja odotin kovasti seuraavaa matkaa kohti Kibo Hutin perusleiriä. Päivästä oli tulossa pitkä, edessä oli yli vuorokauden urakka. Ensimmäisenä oli edessä lähes 10 kilometrin kävely. Nousua ei ollut edessä paljoa ja maasto oli lähes kokonaisuudessaan hyvin loivasti nousevaa tasamaata läpi kivikkoisen aavikon. Mawenzin leiri sijaitsi noin 4300 metrin korkeudessa ja Kibo Hut noin 4700 metrissä. Kibo Hutin perusleirin Kilimanjaron huipun juurella näki päästyämme ensimmäisen vuoren yli tasangolle ja siinä ehti luulla, ettei tuonne niin pitkä matka olekkaan. Yksi oppaistamme kysyikin että veikkaappa, kauanko menee kun ollaan tuola. Sanoin että maksimissaan tunti. Kahden tunnin päästä käveltiin edelleen, eikä Kibo Hut tuntunut tulleen yhtään lähemmäksi. Ohitimme matkalla myös vuonna 2008 pudonneen pienlentokoneen jäänteet. Kone oli lentänyt luvattomasti alueella ja pudonnut, vaatien neljän matkustajan hengen. Konetta ohjannut pilotti menehtyi muutamia päiviä myöhemmin sairaalassa.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-RnNuVmv3FQA/V-6IhXL4X_I/AAAAAAAAEMI/wjfRnC7k7VEO_043Ryyr6XIJ8xwXDrPWgCPcB/s1600/blogiin3.2.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="480" src="https://2.bp.blogspot.com/-RnNuVmv3FQA/V-6IhXL4X_I/AAAAAAAAEMI/wjfRnC7k7VEO_043Ryyr6XIJ8xwXDrPWgCPcB/s640/blogiin3.2.jpeg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kohti Kiliä - ja tuhoutunutta lentokonetta</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Maisemat olivat hyvin karut ja autiot, satunnaisia isoja kivijärkäleitä lukuunottamatta. Tuuli tuiversi ajoittain hyvin voimakkaasti ja liikkeessä täytyi pysyä lämpimikseen. Matka oli yllättävän vaativa ja viimeinen puolituntinen ihan helvetillistä. Olimme kaikki todella väsyneitä perille päästyämme sekä yllättyneitä siitä, miten rankka matka oli. Muutamalle porukastamme tämä etappi oli liikaa, eivätkä enää kyenneet lähtemään kohti huippua. Etappi pisti todellakin koetukselle fyysisen jaksamisen rajoilla, mutta siitä huolimatta tämä oli itselleni se lempparimatka. Karu maasto seke edessä näkyvä lumihuippuinen Kilimanjaro oli uskomattoman kaunis ja koskettava. Vuori näytti lähempää todelta jyrkältä ja sitä se olikin, kuten seuraavana yönä saimme tuskaisesti kokea.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF89IgfV4DMOp2Lfehhr0BFigdAhcXxd3_DLvUGxSx7LgBFie7fRhiifZUY2Fekpl3_CIQ_XRJL571yDMfjRgbQCF7D67Evq_IiW0nWfqAzK0i1HMeJ-uZEnFXaBqV1hFHEF9lB-sld58/s1600/blogiin3.4.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF89IgfV4DMOp2Lfehhr0BFigdAhcXxd3_DLvUGxSx7LgBFie7fRhiifZUY2Fekpl3_CIQ_XRJL571yDMfjRgbQCF7D67Evq_IiW0nWfqAzK0i1HMeJ-uZEnFXaBqV1hFHEF9lB-sld58/s320/blogiin3.4.jpeg" width="320" /></a>Kibo Hutiin saapumisen jälkeen oli vuorossa muutaman tunnin päiväunet ennen illallista ja infoa huiputusyöstä. Sielä päätettiin, että lähdemme kahdessa erässä; ensimmäinen porukka jonne minäkin ilmoittauduin aloittaa nousun kello 22 ja seuraava paria tuntia myöhemmin. Aikaa oli palata takaisin telttaan vielä hetkeksi nukkumaan ja valmistautumaan nousuun.<br />
<br />
<br />
<br />
<b>Huiputusyö</b><br />
<b><br /></b>
Muutaman tunnin unien jälkeen oli aika nousta pukemaan. Yöstä oli tulossa kylmä. Puin päälle kaksi pitkähihaista paitaa, t-paidan, aluskerraston, kuoritakin, toppatakin, vaellushousut, pari pipoa, villasukat ja kahdet hanskat. Eikä ollut yhtään liikaa! Otsalamppu päähän, vesipullot ja kamera reppuun ja rinteelle. Olo oli aika hyvä mutta muistikuvat tämän jälkeen hyvin hatarat. Muistan, että mietin monta kertaa miten kylmä oli. Ohitin luolan jossa oli pieni lepotauko ja katsoin muistokylttiä luolan seinässä. En muista mitä siinä luki, muuta kuin että joku oli joskus sielä luolassa kuollut. Näin edessäni valopisteitä muiden otsalampuista ja takanani seurasi pitkä rivistö valoja. Muualla oli täydellinen pimeys ja hiljaisuus. Kuulin ainoastaan oman huohottavan hengitykseni. Olin äärimmäisen väsynyt ja asetin itselleni pieniä välitavoitteita - kävele kymmenen askelta ja sitten saa levätä. Kymmenen askeleen tavoite putosi koko ajan alemmas ja alemmas - lopulta ollen kolme askelta ja lepo. Kauaa ei levätä voinut, sillä silloin iski kylmyys. Jossain vaiheessa muistan, että ylös ei enää voinut suoraan mennä vaan piti siirtyä zigzag liikkeeseen. Muutama metri vasempaan nousten samalla senttejä ylös, käännös ja sama toiseen suuntaan. Jalkojen alla oli soraa joka tuntui vievän tuplasti alaspäin joka askeleella. Jossain vaiheessa oma olo alkoi tuntumaan todella huonolta. Silmissä sumeni ja oksetti, tuntui että taju lähtee. En osaa sanoa missä vaiheessa - mutta muistan oppaan sanoneen siinä vaiheessa, että huipulle on vielä noin kolmen tunnin matka. Lepäsin hetken ja mietin, että mitä teen. Vaihtoehdot olivat ylös tai alas. Paikalleen ei voi jäädä kovinkaan moneksi minuutiksi. Päätin että ylös. En muista kuinka kauan jatkoin askel ja ajatus kerrallaan - kroppa oli tyhjä ja pää oli tyhjä. Jossain vaiheessa tiedostin, että taju meinaa mennä, vatsani haluaa oksentaa, yskin ja otan vuoresta tukea. En tiedä sitäkään, missä vaiheessa päätin että lähden alas, mutta sen muistan että jossain joku ajatus pakotti jatkamaan mutta toinen muistutti paikasta missä olen. Jos taju menisi - en pääsisi ikinä alas ilman muiden apua. Muistan kulkeneeni alas ja puhuneeni muiden vastaantulleiden kiipeilijöiden kanssa. Sitä en muista mistä on puhuttu. Päästyäni takaisin luolan luo jossa joku oli kuollut, tavoitin oman retkikuntamme myöhemmin lähteneen porukan. He istuivat luolan suulla kädet polviinsa nojaten. Muistan hämärästi, että sielä oli myös minun kanssani lähtenyt retkikuntamme jäsen. Hän ei muista minua nähneeni sielä, enkä itsekkään ole varma kohtasimmeko sielä vaiko emme. Korkeus tekee melkoisia kepposia ihmisen mielessä ja aiheuttaa harhoja, todellisuuden hämärtymistä. En ole itse ollenkaan varma yhtään mistään mitä sielä tapahtui, ketä näin ja missä olin. Hieman luolan alapuolella oli pääoppaamme Charles avustamassa yhtä retkikuntamme jäsentä, joka oli toista kertaa reissussa. Edellisellä kerralla hän pääsi huipulle, tällä kertaa matka katkesi siihen. Hän oli yllättäen menettänyt tajuntansa ja opas käski alas. Ei halunnut lähteä vaan tappeli vastaan että jaksaa kyllä. Charles pysyi tiukkana: game over. Sanoin, että jatkan sitten siinä porukassa matkaa alas kun olin muutenkin menossa. Lähdimme kohti Kiboa hyvin sekavissa tunnelmissa. Oma vointini oli tässä vaiheessa kohentunut ja aivotkin pelasivat paremmin. Harkitsin jopa kääntymistä takaisin ylös mutta onneksi ymmärsin, ettei kannata. Kannattelin tätä huonokuntoisempaa yhdessä oppaamme kanssa sillä hänen olonsa vaihteli aivan laidasta laitaan. Välillä käveli reippaasti alas, välillä oli kuin järkyttävässä humalassa ilman mitään tajua mistään. Yhdessä vaiheessa hän kääntyi innostuneesti minua kohti osoittaen jonnekkin "Look Kati, there is a car coming to pick us up, we don't have to walk anymore". Jostain hänen mielensä syövereistä löytyi kuva taksikyydistä joka oli tulossa meitä hakemaan vuorelta. En osannut sanoa muuta kuin "Just keep going". Jossain vaiheessa pääsimme takaisin leiriin. Kysyin oppaaltamme mitä kello on. Oli edelleen pimeää ja veikkasin kellon olevan ehkä noin 01. Kello oli viisi aamulla - olin ollut vuorella seitsemän tuntia. Luulin, että aikaa lähdöstä olisi kulunut kahdesta kolmeen tuntia. Myöhemmin sain kuulla, että olin ollut 5300 metrin korkeudessa käännyttyäni alas. Löysin vaivoin oman teltan, potkin vain kengät jaloistani ja nukahdin toppatakissani pipo päässä makuupussiin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<b>Kibo Hut - Horombo Hut - Marangu Gate</b><br />
<b><br /></b>
Muutaman tunnin nukkumisen jälkeen heräsin ääniin ja siihen, että aurinko oli noussut. Yskin paljon ja olin todella sekava. Ulkona tapasin retkikuntamme jäsenen joka oli päättänyt jättää huiputusyön väliin kokonaan. Yksi kanssani ylös lähtenyt oli kääntynyt takaisin 10 minuutin jälkeen aloituksesta. Olin todella pettynyt siihen, että olin perusleirissä enkä vuorella. Itku tuli. Yksi oppaista tuli sanomaan, että nyt on sinun aika lähteä kiireesti alemmaksi, tuossa kunnossa ei ole hyvä olla näin korkealla. En olisi halunnut lähteä, vaan odottaa muita takaisin vuorelta. Uskoin kuitenkin, kamat pistettiin henkilöstön toimesta kasaan ja kymmenen kilometrin kävely Horombo Hutin leiriin alkoi. Meitä oli muutamia oppaiden kanssa menossa alas samaa matkaa, porukka haajantui matkan aikana. Kaikki olivat väsyneitä ja matka oli loputtoman pitkä. Jutella ei paljoa jaksanut ja mieluummin sitä taivalsi eteenpäin omissa oloissaan. Oma mieleni teki vielä tässäkin vaiheessa kepposia. Eläinrakkaana ihmisenä useat kivet muuttivat silmissäni muotonsa eläimiksi. Yhden ison kiven luo jäin ihmettelemään sen päälle kiivennyttä apinaa, että miten se on näin korkealle oli tullut. Ei se mikään apina ollut, kivi kiven päällä. Yhdessä vaiheessa mietin, että mistä tämä savu tulee silmieni eteen ja koitin hätistellä sitä pois. Sitten tajusin, ettei se mitään savua ole; se on pilvi! Korkeallla oltiin edelleen vaikka alaspäin menossa. Maasto muuttui karusta jälleen vihreäksi mitä alemmaksi tultiin, mutta vaikeammaksi kulkea. Sai olla todella tarkkana kivikkoisella polulla väsyneenä, ettei kompuroinut. Matka oli todellakin pitkä, viitisen tuntia siinä meni.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-fALIGxeG6b0/V-6IhYeGexI/AAAAAAAAEMI/oXwYPhiY8joDkSwlVo-p6uDvMeZ0IvFUQCPcB/s1600/blogiin3.5.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-fALIGxeG6b0/V-6IhYeGexI/AAAAAAAAEMI/oXwYPhiY8joDkSwlVo-p6uDvMeZ0IvFUQCPcB/s320/blogiin3.5.jpeg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Majalepo = luxuslepo</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Horombo Hutiin saapuessa tuli taas hyvä muistutus siitä, että tällä reissullla on paljon riskejä. Sielä oli parhaillaan menossa evakuonti ja ambulanssi sekä puistonvartijat paikalla auttamassa huonossa hapessa olevaa kiipeilijää. Ahdisti miettiä, että mitähän on käynyt. Tästä huolimatta onni oli suuri kun saimme levätä muutamia tunteja mökeissä. Oli aivan viiden tähden hotelli olo, saada nukkua pari tuntia majassa, patjalla sekä käyttää kunnon vessaa missä oli juokseva vesi. Osa ryhmästä, huipulle pääseet, saapuivat paikalle vasta useita tunteja myöhemmin. Aivan poikki olivat kaikki ja hiljaista porukkaa. 13 hengen ryhmästämme huipulle pääsi kahdeksan. Heistä kuusi jaksoi Uhuru Peakille, 5895 metriin eli Afrikan katolle asti. Yksi kääntyi takaisin Stella Pointissa, 5739 metrissä. Gilman's Pointiin, 5681 metriin jaksoi retkikuntamme vanhin! Hienosti tehty, kaikilta, myös meiltä joilta huippu jäi saavuttamatta (tällä kertaa!).<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTPHSWcGYxtpg1UNa7e50kcSdkqz5ok-v_MqRox_hjzp_C8QhU9g_vckffF_NDNjMeB58vXAD6XR-4PVTtHumXJqGy5FGflXMp7GCiuIlJfmwovysdXb5FzYu7_ImWWKMjNC2ZMuDwXI0/s1600/blogiin3.6.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="390" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiTPHSWcGYxtpg1UNa7e50kcSdkqz5ok-v_MqRox_hjzp_C8QhU9g_vckffF_NDNjMeB58vXAD6XR-4PVTtHumXJqGy5FGflXMp7GCiuIlJfmwovysdXb5FzYu7_ImWWKMjNC2ZMuDwXI0/s640/blogiin3.6.jpeg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimeinen aamu - koko porukka </td></tr>
</tbody></table>
Illallisella oli kaikilla jo uupumuksesta huolimatta hyvä ja onnellinen fiilis. Retken rankkuus oli yllättänyt mutta kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että parhaita kokemuksia ikinä. Ajatukset oli jo seuraavassa päivässä ja hetkessä, kun päästään takaisin hotelliin ja saadaan eteemme kylmät kaljat sekä pulahdetaan ensimmäistä kertaa lähes viikkoon suihkuun. Kovasti nauratti myös ihmiset ketkä olivat matkalla ylös kun kävelimme itse alas. Olimme itse olleet edellisenä päivänä samassa tilanteessa - intoa puhkuen huipulle. Alas tullessa ei voinut edes ylösmeneviä katsoa silmiin - heillä ei ollut mitään käsitystä siitä miten kova koitos se mäki on. Ei ollut meilläkään kun itse puuhutimme kohti perusleiriä.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-eEtj9QgUNgw/V-6IbuF4eiI/AAAAAAAAEMI/JFbN5BJjUu8fMSaqquMexHiR4R2iqVCkACPcB/s1600/blogiin3.7.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-eEtj9QgUNgw/V-6IbuF4eiI/AAAAAAAAEMI/JFbN5BJjUu8fMSaqquMexHiR4R2iqVCkACPcB/s320/blogiin3.7.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alas </td></tr>
</tbody></table>
Illallisen jälkeen oli vielä ohjelmassa "tipping ceremony" eli missä henkilökunnalle annetaan tipit. Se oli ihana tapahtuma, puheineen kaikkineen. Henkilökunta lauloi ja paljon halauksia jaettiin. Sellainen hyvin ikimuistettava hetki. Kyynel tuli silmään taas, kiitollisuudesta siitä että olen saanut olla kokemassa jotain näin hienoa, hienojen ihmisten kanssa.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-Cr3S_xMX9Do/V-6k9xWtpKI/AAAAAAAAENE/FEZZP4wqW2A7kfCs3RTM9qCk9MBnTx7AACPcB/s1600/Screen%2BShot%2B2016-09-30%2Bat%2B8.46.08%2BPM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="229" src="https://4.bp.blogspot.com/-Cr3S_xMX9Do/V-6k9xWtpKI/AAAAAAAAENE/FEZZP4wqW2A7kfCs3RTM9qCk9MBnTx7AACPcB/s320/Screen%2BShot%2B2016-09-30%2Bat%2B8.46.08%2BPM.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Musta vesi - eka suihku viikkoon</td></tr>
</tbody></table>
Aamulla oli hyvin haikea fiilis. Nyt se on ohi. Viimeiset 15 kilometriä alas Marangu Gatelle, kuljetus hotelliin ja retki on ohi. Suihku ja kunnon sänky odotti, mutta siitä huolimatta olisi halunnut palata takaisin Rongai Gatelle ja aloittaa alusta. Matka alas oli taas lämmin ja pitkä. Sademetsää ja alamäkeä. Marangu Gatella otettiin kaljat ja bussilla hotelliin. Suihkun jälkeen vesi oli mustaa ja oli ihana vetää päälleen hotellin säilytykseen jätetyt puhtaat vaatteet, kokoontua viimeisen kerran ryhmämme kanssa baariin kaljalle ja miettiä, millaisen ikimuistoisen matkan olemme yhdessä saaneet tehdä.<br />
<br />
<b>The end</b><br />
<b><br /></b>
Tasan vuosi sitten, 30.9.2015 aloitin tämän blogin. Tänään se saa päätöksensä - ihan sattumaa että vuosipäivä. Kuten yllä kirjoitin, paras kokemus ikinä. Vaikka vuorella ihmetytti, miksi meidänkin ryhmässä oli porukkaa toista kertaa rääkkäämässä itseään - ymmärrän nyt kyllä miksi. Eihän se helppoa ollut, ajoittain ihan kamalaa; mutta lähtisin uudelleen heti huomenna. Se on ihan täydellistä ja olen niin kiitollinen, että minulla on ollut mahdollista tehdä tuo retki. Oman fyysisen haastamisen ja tajunnan rajamailla seilaamisen lisäksi vuori opettaa paljon. Se opettaa keskittymään hetkeen ja arvostamaan asioita mitä sinulla on mahdollista tehdä. Lisäksi se tuo elämääsi uusia, ihania ihmisiä ja kokemuksia joita ei voita mikään. Do it.<br />
<br />
<span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;">Matkassa mukana </span><b style="color: #222222; font-family: arial, tahoma, helvetica, freesans, sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;"><a href="http://www.nikon.fi/fi_FI/product/digital-cameras/coolpix/waterproof-shockproof/coolpix-aw130" style="color: #888888; text-decoration: none;">Nikon COOLPIX AW130</a></b><span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;">-kamera. </span><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-14237058025973357602016-09-27T21:14:00.000+03:002016-09-27T21:19:13.038+03:00Lähdöstä Mawenzi Tarnille - ensimmäiset kolme päivää Kilimanjarolla<b>Hotellilta ykkösleiriin</b><br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-9aTjQvbHceI/V-qyaukO0QI/AAAAAAAAEKQ/XOuH4Bfcv1o0il1QxAvgALUcNLd8lvEGgCPcB/s1600/blogiin2.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-9aTjQvbHceI/V-qyaukO0QI/AAAAAAAAEKQ/XOuH4Bfcv1o0il1QxAvgALUcNLd8lvEGgCPcB/s320/blogiin2.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Henkilökunta valmiina lähtöpisteessä</td></tr>
</tbody></table>
Ensimmäisenä aamuna starttasimme hotellilta aamupäivällä kohti retken lähtöpistettä. Kuljetus vei muutaman tunnin. Liikenne oli aika verkkaista, tiet ajoittain huonossa kunnossa sekä liikennettä riitti. Pikkubussin ikkunasta oli kiintoisaa seurailla paikallista meininkiä. Oli sunnuntai joten ihmisillä oli kirkkopäivä; väkeä riitti kulkemassa teiden reunaa sunnuntaipukimissaan.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYiEoWFtsXJT2ojGoiBOENmD2GPNiEC5URLZfHcnl_69JqE0CM13eVM8iHHyibyIXXdJf8Vbd4qHLXh6BWLDFgxa71J9yYxlHMOX2DXGTkuhFNknVTIDPF0Cd5wRpsnw1l0ojNwWPjRwM/s1600/Screen+Shot+2016-09-27+at+7.26.25+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgYiEoWFtsXJT2ojGoiBOENmD2GPNiEC5URLZfHcnl_69JqE0CM13eVM8iHHyibyIXXdJf8Vbd4qHLXh6BWLDFgxa71J9yYxlHMOX2DXGTkuhFNknVTIDPF0Cd5wRpsnw1l0ojNwWPjRwM/s320/Screen+Shot+2016-09-27+at+7.26.25+PM.png" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähtöporttiselfie, valmiina pölyyn ja aurinkoon. Takana Kenia. </td></tr>
</tbody></table>
Lähtöportilla tapasimme koko ison yli 40 hengen henkilökunnan retkikuntamme tueksi. Vaatii paljon porukkaa saada kolmetoista henkeä mäen päälle; oppaat, kantajat sekä kokit. Aivan supertyyppejä kaikki! Ei sitä voinut kuin ihmetellä, kuinka kantajat jäivät leireissä pistämään pillejä pussiin meidän aloittaessa päivämatkamme, ohittivat meidät matkalla iloisesti hymyillen ja saapuessamme oli jo seuraava leiri valmiina. Valitessamme vielä matkaa, meille oli tärkeää valita yritys joka huolehtii henkilökunnastaan sekä maksaa heille palkkaa. Näin ei valitettavasti ole kaikkien matkanjärjestäjien kanssa.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg03uDMIAkV8mdvah8xlZ_hlGbwuJwjWp9vA7idEyfMgSE9KDuwGlknBABgFTDRvEFASJ0b0bmxO4gexul0zvi0iAXiDUTouYzt69U2kOJO5hMrXZW1xmcsxq-dgzxDw8F2optfPhNWJ98/s1600/blogiin2.2.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg03uDMIAkV8mdvah8xlZ_hlGbwuJwjWp9vA7idEyfMgSE9KDuwGlknBABgFTDRvEFASJ0b0bmxO4gexul0zvi0iAXiDUTouYzt69U2kOJO5hMrXZW1xmcsxq-dgzxDw8F2optfPhNWJ98/s320/blogiin2.2.jpeg" width="320" /></a><br />
Matka ensimmäiseen leiriin, Simba Campiin kesti nelisen tuntia. Matkalle saatiin mukaan lounasboxi evääksi. Maasto oli aika helppoa, kuljettiin läpi metsäalueiden sekä peltojen. Muutama apinakin nähtiin matkalla. Nousua oli kuitenkin sen verran, että huohottamaan joutui. Matkalla tuli monesti mieleen, että "onko minulla oikeasti näin huono kunto kun nyt jo tuntuu ettei jaksa". Sama fiilis oli monella muullakin ensimmäisenä päivänä. Matkahan ei pitkä kilometreissä ollut mikä liikuttiin, mutta kyllä se vaan erilaista on. Korkeus alkoi jo tällä tapaan tuntumaan kropassa vaikka maasto ei vielä haasteellinen ollutkaan. Todella kuumakin oli, lämpötila varmasti lähes +30C ja suoraan yläpuolelta, pilvettömältä taivaalta porottava aurinko. Ensimmäisenä päivänä käytin Polar M400 urheilukelloa, jonka statistiikka kuvassa. Pulssi oli parhaillaan yli 150. Polarin käyttö jäi muilta päiviltä akun loppumisen vuoksi. Voi olla että kyseessä oli vähän oma moka ja yöpakkanen kulutti akun. Varavirtaa oli mukana, mutta en halunnut sitä näin alkumatkasta käyttää. Hyvin olisin voinut mutta turha murehtia :) Statistiikka koko retkeltä olisi ollut kyllä kiva säilyttää tallessa.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4r8ZoraiQsm1I0zRcUoDklTAL0zt09eXX7eovez2t55eZVVruPsSrwNRXDu4cAZz8ldqL7sv_vcrMyCl4JIy9MxaMfXcUBXXIjXPU-ADyrW1z_m7WW5_foRGLjLw7ptDDGpWSOWhXXsM/s1600/blogiin2.1.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4r8ZoraiQsm1I0zRcUoDklTAL0zt09eXX7eovez2t55eZVVruPsSrwNRXDu4cAZz8ldqL7sv_vcrMyCl4JIy9MxaMfXcUBXXIjXPU-ADyrW1z_m7WW5_foRGLjLw7ptDDGpWSOWhXXsM/s320/blogiin2.1.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Saapuminen Simba Camp</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-g4GnIvKwI38/V-qyq4FNBGI/AAAAAAAAEKc/1bBk1kOLXLYH_Ux0OOyaoyZRqXForSEtACPcB/s1600/Screen%2BShot%2B2016-09-27%2Bat%2B6.20.31%2BPM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="229" src="https://4.bp.blogspot.com/-g4GnIvKwI38/V-qyq4FNBGI/AAAAAAAAEKc/1bBk1kOLXLYH_Ux0OOyaoyZRqXForSEtACPcB/s320/Screen%2BShot%2B2016-09-27%2Bat%2B6.20.31%2BPM.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Statistiikkaa - kaikki kuvat saa isommaksi klikkaamalla</td></tr>
</tbody></table>
Leiriin saapumisen jälkeen vietimme pienen lepohetken, jonka jälkeen teimme vielä tunnin mittaisen akklimatisaatiokävelyn korkeammalle. "Climb high - sleep low". Ensimmäisenä yönä teltassa (itselläni ensimmäinen yö teltassa ikinä!) tuli selväksi että auringon laskiessa laskee myös lämpötila. Olin luullut, että yöasuksi makuupussin lisäksi riittää alusvaatekerrasto. Ei riittänyt. Illat ja yöt olivat todella viileitä. Simba Campissä oli paljon väkeä, meidän retkikuntamme lisäksi muutama muu jotka seuraavana päivänä haarautuivat eri poluille. Varmasti yli satakunta telttaa. Muutama meidän porukasta ei saanut nukuttua hyvin, johtuen myös melusta. Itse nukuin auringonnousuun saakka aivan sikeästi.<br />
<br />
<b>Simba Camp - Kikelelwa Camp</b><br />
<b><br /></b>
Kakkospäivän reitti maastoltaan ja kestoltaan oli vaativammasta päästä koko matkalla. Käveltiin yhteensä noin seitsemän tuntia, lähes 12 kilometriä ja noustiin yli kilometri korkeammalle. Puolivälissä pidettiin parin tunnin lounas- ja lepotauko. Lämpötila oli taas päivällä korkea joten hiki tuli. Tarkkana sai olla matkan aikana ettei itseään loukannut kivikossa. Maasto oli välillä helppoa mutta välillä sai taas töitä tehdä ihan tosissaan. Kädet piti ottaa välillä avuksi kiivetessä isompien lohkareiden ohi poluilla. Tämän etapin aikana todella huomasi, kuinka maasto ja luonto muuttuu mitä korkeammalle mennään. Vihreät puut muuttuivat matalimmiksi havupuiksi, kukat jäivät taakse ja maasto muuttui karummaksi. Pöly joka oli pöllynnyt ihan alusta lähtien ei enää vain tukkinut silmiä ja suuta, vaan peitti vaatteet ja ihon punaisen kerroksen alle. Korkeus alkoi tuntumaan entistä enemmän. Hengästytti ja aivot olivat melkoisen suoraa käyrää. Oikeastaan olin tässä vaiheessa ihan iloinen siitä, ettei urheilukelloa ollut enää käytössä. Jaksamista auttoi kun ei tietänyt, kuinka pitkä matka vielä edessä on. Tiesimme lähtiessämme, että seuraavaan leiriin kestää noin kahdeksan tuntia. Puolivälin stoppia lähestyessä olin varma, että nyt on jo se kahdeksan tuntia pakosti kävelyä takana. Aika menettää merkityksensä ja on hyvin vaikea arvioida, kuinka pitkään on jo kuljettu. Arviot olivat aina alakanttiin.<br />
<br />
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-jhHTAt4YWko/V-qyaoZjNfI/AAAAAAAAEKQ/epperqV2uRI0jxvQGO3kT_bjWJzgHkK_gCPcB/s1600/blogiin2.4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="193" src="https://2.bp.blogspot.com/-jhHTAt4YWko/V-qyaoZjNfI/AAAAAAAAEKQ/epperqV2uRI0jxvQGO3kT_bjWJzgHkK_gCPcB/s320/blogiin2.4.jpg" width="320" /></a>Kakkosleiriin, Kikelelwa Campiin saavuttaessa oli kyllä luulot otettu pois siitä, että kyseessä olisi helppo vaellus. Sen verran oli piipussa. Kovasti jännitimme muun porukan kanssa päästyämme perille, että kuinkahan meidän retkikunnan kuopus pärjää. Hän oli sairastunut edellisenä yönä ja matkan teko oli ollut todellakin tuskaisaa. Perille pääsi hänkin ja olo oli kohentunut huomattavasti. Leirissä meille tarjoiltiin aina saavuttaessa popcornia ja teetä ennen illallista. Illallisen yhteydessä meillä oli aina pieni info koskien seuraavaa päivää; reittiä ja kuinka kannattaa pukeutua sekä mitä kannattaa pakata reppuun. Tämän lisäksi, kuten aamiaisella, meiltä mitattiin ja kirjattiin ylös pulssi sekä happiarvot. Omani pysyivät koko retken ajan ihan ok lukemissa. Lepopulssi 90 lukemissa saattaa kuulostaa aika huimalta, mutta sielä korkeammalla se on ihan normaali. Illallisen jälkeen sitä ei paljoa jaksanut muuta kuin vääntäytyä telttaan ja makuupussiin. Uni tuli joka ilta kello 20 aikaan. Seuraava yö tosin oli omalta osaltani aika kamala, vaikka kuu paistoikin ja vessareissuja täydensi kaunis tähtitaivas.<br />
<b><br /></b>
<b>Kikelelwa Camp - Mawenzi Tarn</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMhMHBo3cWO8QPqPgzr6fQRerAjg4YoR5jkbmQAJnRQIB7Eqzc_Z37uEgunIlxuRCxo_O_z7Tw-OE25nhhJAAXllpuI_9S5oymG_-STJODNjeASsLFpUPwmYZVF_KfGYgH6opZ54hIlAc/s1600/blogiin2.5.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiMhMHBo3cWO8QPqPgzr6fQRerAjg4YoR5jkbmQAJnRQIB7Eqzc_Z37uEgunIlxuRCxo_O_z7Tw-OE25nhhJAAXllpuI_9S5oymG_-STJODNjeASsLFpUPwmYZVF_KfGYgH6opZ54hIlAc/s320/blogiin2.5.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huono olo, mutta näkymät teltasta <3</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEig65G0VN5tUwBjBs9Tv6gVVzR4kMHWy9gjLJhNYCxcf8CQMwcHR4BfRAr8doodDII_1_6JHGLujoYu1TbEEoSf_PHSrOuY9WIahHByKxaQPJ_cph6PNkMQrb4KTZEvVBjnGjyuAAY4nI4/s1600/blogiin2.8.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEig65G0VN5tUwBjBs9Tv6gVVzR4kMHWy9gjLJhNYCxcf8CQMwcHR4BfRAr8doodDII_1_6JHGLujoYu1TbEEoSf_PHSrOuY9WIahHByKxaQPJ_cph6PNkMQrb4KTZEvVBjnGjyuAAY4nI4/s320/blogiin2.8.jpeg" width="163" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pääoppaamme Charles </td></tr>
</tbody></table>
Aamuyöllä heräsin siihen että vatsaa vääntää ja nipistää. Ja palelti niin paljon, että oli pakko vetää toppatakkia niskaan. Hetken pyörittyäni makuupussissa sain puhelimen päälle todetakseni, että kello on kolme aamuyöllä, on täysin pimeää ja hirveä olo. Kaivettuani otsalampun kassista rullasin itseni ulos teltasta ja ei kun vessaan. Takaisin telttaan ja hetken päästä takaisin vessaan. Imodiumia naamaan. Fiilis oli aika epätoivoinen, mutta onneksi harhainen uni taas tuli hetkeksi. Aamulla heräsimme oppaiden kolkutellessa ovelle - washi washi & tea time eli pesun aika ja teetä. Oppaamme Charles jo siinä vaiheessa huomasi, että nyt ollaan kalpeena tässä teltassa. Kerroin että joo, melkoinen on ollut yö ja olo on aivan kauhea. Sain lisää lääkettä, inkivääriteetä ja puristettua limeä kupissa. Aamupalalla sain alas hieman hedelmiä ja teetä. Vessan kautta pari kertaa, kamat päälle ja matkaan. Jokainen lukija on varmasti vatsataudissa ollut ja tietää, miten se vie voimat. Jostain kuitenkin sitä sisäistä voimaa löytyy, tosin tilanne keskellä-ei-mitään-kaukana-kaikesta pakottaa sekin pistämään kenkää toisen eteen. Charles kertoi, että huonoon oloon saattaa olla syynä malarian estolääke, Malaron mitä söin ja kehoitti jättämään lääkkeet ja aloittamaan alempana uudelleen. Olimme niin korkealla, ettei tartunnan vaaraa ollut. Tein kuten käskettiin. Matkaa ei ollut viittä kilometriä enempää seuraavaan leiriin, mutta tämän etapin maasto ei ollut helppo. Karua kivikkoa, nousua, pölyä, kiipeämistä järkäleiden yli. Rehellisesti sanottuna, en muista matkasta paljoakaan.<br />
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQMhz14QbYWV4t95qRanQBwVc8KPVqEZxbZUPRSBJqhtw9HnUVajvIB_vBcIgWs0JQov0wQvfG4I-B6I7esOFUVMhcFzXfHzK7sNBCTxY9ek8CMGirsKlKnSjZTZjKpZOdv8kfd5xj97M/s1600/blogiin2.6.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQMhz14QbYWV4t95qRanQBwVc8KPVqEZxbZUPRSBJqhtw9HnUVajvIB_vBcIgWs0JQov0wQvfG4I-B6I7esOFUVMhcFzXfHzK7sNBCTxY9ek8CMGirsKlKnSjZTZjKpZOdv8kfd5xj97M/s320/blogiin2.6.jpeg" width="320" /></a>Muistan miettineeni, että Mawenzin leiri on kuvista katsottuna niin hieno - paras matkalla että pakko päästä perille - ja mitä muuta sitä voisi tehdä? Koitin miettiä kivoja asioita kotona ja hyviä biisejä; mutta ne kaikkosivat mielestä heti. Pää oli aivan tyhjä. Jaksoin lähinnä miettiä, että kävelin tuon kukkulan ja kivikon yli, pääsen tuon seuraavankin yli. Charles jäi toisen oppaamme kanssa turvaamaan kulkuani ja tsemppaamaan. Välillä tuntui, että nyt ei enää pysty, mutta se pieni pysähdys kivellä istuen aina toi voimaa kävellä taas eteenpäin seuraavalle kivelle. Tuskanhiki oli päällä koko ajan ja tuntui, että taju lähtee. Charles kantoi reppuani koska se pari kiloa selässä tuntui tuhannelta. Hän pysäytti minut aina tasaisin väliajoin juomaan ja muistutti että "you can do this, we are doing this together, you can do this dada (sister)" Perille pääsin, en tiedä miten ne kivikot suoritin. Luulin, että matkani olisi kestänyt tunteja pidempään muita, mutta leiriin saavuin vain tunnin perässä pääjoukkoa.<br />
Ilmeisesti epäilystä oli muussa retkikunnassa ollut että mitenhän minun käy, sillä useampikin tuli halaamaan saavuttuani ja sanomaan että "we were not sure if you would make it". Olin ilmeiseti matkan varrella ja lähtiessä näyttänyt melko kehnolta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwlhuTgA-uwVskQ2sslesKgRY9HvX3jhZsvXatMeyLxpKDna7FyQJ6iWmqLrisZVvcFOGLrbnbGTxLb1owmu-6HT3eAYIrqZPpSOlDki2pbF01CHQxM6f47LQQ3_oW9F7Y5R9pGb9Ofyg/s1600/blogiin2.7.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwlhuTgA-uwVskQ2sslesKgRY9HvX3jhZsvXatMeyLxpKDna7FyQJ6iWmqLrisZVvcFOGLrbnbGTxLb1owmu-6HT3eAYIrqZPpSOlDki2pbF01CHQxM6f47LQQ3_oW9F7Y5R9pGb9Ofyg/s640/blogiin2.7.jpeg" width="563" /></a></div>
Mawenzi Tarnin leiri oli aivan upea paikka, jokaisen tuskan arvoinen että sinne pääsi perille. Paikka oli kuin kuu, karua särmäistä vuoristoa, mustaa aavikkoa ja pieni lampi keskellä ei mitään. Vaellus ei ollut kuitenkaan ohi vaan meillä oli edessä vielä akklimatisaatiokävely. Pieni lepo ja lääkkeet olivat kohentaneet oloa niin paljon, että mukaan sinnekin. Oli ehkä parhainta antia retkellä se taivallus todella haastavassa kivikossa ylös. Niitä maisemia ei voittanut mikään. Illalla ei jälleen kerran tarvinnut unta odotella. Tautikin oli jäänyt jonnekkin sinnekin kivikkoon ja iltaruokakin upposi, eikä vessa enää kutsunut.<br />
<br />
<br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL3GDdMmLDh_hxAEWO0DcwW5KR5sJ0L_Fsf2L4avWvL_6LOUEQFLO3eSuhBBGdxnWol31Mj6m04H-Z34bTxBX694x8juRWuw5DMbPQKXuFJdW9XmX78Sphv5sFdXGbrfkiFbaZsst7ptQ/s1600/blogiin2.9.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiL3GDdMmLDh_hxAEWO0DcwW5KR5sJ0L_Fsf2L4avWvL_6LOUEQFLO3eSuhBBGdxnWol31Mj6m04H-Z34bTxBX694x8juRWuw5DMbPQKXuFJdW9XmX78Sphv5sFdXGbrfkiFbaZsst7ptQ/s640/blogiin2.9.jpeg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: arial, tahoma, helvetica, freesans, sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;">Matkassa mukana </span><b style="color: #222222; font-family: arial, tahoma, helvetica, freesans, sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;"><a href="http://www.nikon.fi/fi_FI/product/digital-cameras/coolpix/waterproof-shockproof/coolpix-aw130" style="color: #888888; text-decoration: none;">Nikon COOLPIX AW130</a></b><span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: arial, tahoma, helvetica, freesans, sans-serif; font-size: xx-small; line-height: 12.6px;">-kamera. </span><br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-55833557498193166592016-09-21T16:24:00.001+03:002016-09-21T16:47:28.924+03:00Pre climb Kilimanjaro - päivät ennen starttia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-p9mGRxz2LJg/V-KHHNQwXxI/AAAAAAAAEJA/IA1bEme0j3cMH6-b_kBpnlan0tY9GInMgCPcB/s1600/bl1.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-p9mGRxz2LJg/V-KHHNQwXxI/AAAAAAAAEJA/IA1bEme0j3cMH6-b_kBpnlan0tY9GInMgCPcB/s400/bl1.jpeg" width="400" /></a></div>
Kuten jo aikaisemmassa <b><a href="http://korsosta-afrikan-katolle.blogspot.fi/2016/09/retki-tehty-omia-vinkkeja-havaintoja.html">vinkkipostauksessa</a></b> mainitsin, välipäivä kannattaa pitää kun Kilimanjarolle lähtee. Erityisesti siinä tapauksessa jos käyttää KLM yhteyttä Amsterdamin kautta kuten valtaosa taitaa tehdä. Meidän koko 13 hengen ryhmä saapui samalla lennolla, tosin ensimmäistä kertaa tavattiin vasta bussikuljetuksen lähtöä odotellessa. Lento saapui Kilimanjaron kentälle kello 1945. Matkaa oli taitettu siinä vaiheessa jo tunti poikinensa; oma herätyskello herätti aamulla 0400 jälkeen. Istumista oli saanut siis harjoittaa ihan tarpeeksi. Meillä oli tietysti puolellamme kuitenkin lyhyempi matka kuin Yhdysvalloista lentäneillä, joita rasitti myös huomattavasti pidemmän matkan lisäksi aikaero. Helsinki ja Kilimanjaro ovat samalla aikavyöhykkeellä joten lisärasitetta matkaväsymykseen ei omalle kohdalle tullut.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-iF6vM4h3ypE/V-KHHE15dgI/AAAAAAAAEJA/9dj3jov7cBoumL79iQuCgHlhKBqZzCMlgCPcB/s1600/bl6.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-iF6vM4h3ypE/V-KHHE15dgI/AAAAAAAAEJA/9dj3jov7cBoumL79iQuCgHlhKBqZzCMlgCPcB/s320/bl6.jpeg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Banaanit kypsyy</td></tr>
</tbody></table>
Maahantulomuodollisuudet veivät aikansa kentällä. Viisumin saaminen tapahtui kolmen pysähdyksen taktiikalla. Ensin jonotettiin ykkösluukulle, jossa viisumi maksettiin; 50 dollaria. Sitten siirryttiin jonottamaan kakkosluukulle, jossa otettiin valokuva sekä tehtiin passiin liimattava viisumi. Tämän jälkeen kolmas jonotus vielä yhdelle luukulle, jossa saapuvista otettiin vielä arkistoon valokuva sekä sormenjäljet. Tämän jälkeen päästiin noutamaan matkatavarat, sekä odottelemaan muiden samalla lennolla saapuvien retkeläisten pääsemistä muodollisuuksien ohi bussiin. Muutama tunti meni odotellessa, jonka jälkeen oli edessä vielä 2,5 tunnin kuljetus hotelliin. Yö oli pitkällä hotelliin saapuessa. Muutaman kaljan jälkeen baarissa matkakumppanien kanssa jutellessa oli aivan valmista kamaa nukkumaan. Onneksi siis aamulla ei tarvinnut herätä kelloon ja aloittaa urakkaa, vaan sai rauhassa makoilla, sortteerata tavaroitaan ja miettiä, kuinka päivän viettäisi. Kukonlauluun kyllä herättiin, sillä läheisen kylän eläimet aloittivat päivänsä hyvissä ajoin äänekkäästi keskustellen.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-jwT_qxxvN1Y/V-KHHO3MNWI/AAAAAAAAEJA/vygQlJ3HlfQdZE-EJ0tqZ-31BAwNtoqRACPcB/s1600/bl2.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-jwT_qxxvN1Y/V-KHHO3MNWI/AAAAAAAAEJA/vygQlJ3HlfQdZE-EJ0tqZ-31BAwNtoqRACPcB/s400/bl2.jpeg" width="400" /></a></div>
Syvästä yöunesta ja leppoisasta aamusta huolimatta pitkä istuminen tuntui kyllä kropassa. Pää huusi raitista ilmaa ja oli pakko päästä ulos hengailemaan jäseniä oikomaan. Buukkasimme hotellista oppaan ja lähdimme osan ryhmästämme kanssa retkelle läheisille vesiputouksille, kahvi- ja banaanitiluksille sekä chagga-heimon kylään. Oli todella mukava neljän tunnin retki! Vesiputouksille menessä sai tosiaan jalat kyytiä jyrkkien rappusten muodossa alas - ja ylös. Tämän jälkeen vierailimme läheisellä kahvi- ja banaaniplantaasilla. Opimme, kuinka kahvista tulee kahvia ja miksi kahvia sekä banaaneja kasvatetaan yhdessä. Kyseinen plantaasi toimii myös koulutustarkoituksissa ja sen avulla jaetaan tietoa viljelystä alueen pienkasvattajille. Paikallinen kahvi oli sen verran maukasta, että tilattiin sitä oppaaltamme Johnilta kilo mukaan kotiin viemisiksi. Kahvittelun jälkeen kävimme vielä hotellimme vieressä sijaitsevassa chagga-heimon museokylässä kuuntelemassa heimon historiasta. <br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0nqrer2bYf1RKFTIhlxJR-l_U60X1YdWKa7SIaOgcXtzG_IiijLectMS7mkpynqzEg0LlsONC-c9maxoL9B0ZKebrZHAm4gRfp1wyQFkuWFMnmGiW6X3G-XMsvOVuxDFKpH6O_m-ZG_E/s1600/bl4.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0nqrer2bYf1RKFTIhlxJR-l_U60X1YdWKa7SIaOgcXtzG_IiijLectMS7mkpynqzEg0LlsONC-c9maxoL9B0ZKebrZHAm4gRfp1wyQFkuWFMnmGiW6X3G-XMsvOVuxDFKpH6O_m-ZG_E/s400/bl4.jpeg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kahveepaussi</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPvn4_vb2WogL2e5JQBgB3OAlqoKaMVz1qR8HIbVz3khYnurZa_UQZTIjkV7Kr6pZHBw1xWq79j_4zZP9hNgwMwRYkyT58356w-wq1u8pnrGza_iri5KtrTVLY2WOBUMoqfHibNUcaDas/s1600/bl3.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPvn4_vb2WogL2e5JQBgB3OAlqoKaMVz1qR8HIbVz3khYnurZa_UQZTIjkV7Kr6pZHBw1xWq79j_4zZP9hNgwMwRYkyT58356w-wq1u8pnrGza_iri5KtrTVLY2WOBUMoqfHibNUcaDas/s320/bl3.jpeg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pavuista kahviksi</td></tr>
</tbody></table>
Illalla, ennen yhteistä illallista meillä oli yhteinen pre climb-tapaaminen. African Walking Companyn koordinaattori Jackson kävi yksityiskohtaisesti läpi mitä seuraavat päivät tulevat pitämään sisällään. Vastaava infotilaisuus pidettiin joka ilta vuorella, jossa pääopas Charles kävi läpi seuraavan päivän ohjelman, antoi vinkkejä säätilasta ja miten kannattaa pukeutua sekä kuinka hommat etenee. Hotellin infotilaisuudessa myös saatiin käyttöömme <b><a href="http://www.peakplanet.com/climb-information/rental-gear/">vuokratut tarvikkeet</a></b>. Itse oli vuokrannut makuupussin ja kävelysauvat. Siinä vaiheessa vähän kadutti, että olin pakannut mukaan ilmalla täytettävän makuualustan. Vuokrattava kunnon paksu aluspatja olisi ollut niin paljon parempi! <br />
<br />
Ensimmäisten päivien aikana ehti tutustua myös retkikuntamme jäseniin. Mukanamme matkusti yli 40 henkisen henkilökunnan kanssa 11 kiipeilijää. Aivan loistavia tyyppejä kaikki!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-N7vCyOFz5Mk/V-KHHDrxtgI/AAAAAAAAEJA/ydMtd9tC8e48HKKkro6jQ9rvtAUJOeI6QCPcB/s1600/bl5.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-N7vCyOFz5Mk/V-KHHDrxtgI/AAAAAAAAEJA/ydMtd9tC8e48HKKkro6jQ9rvtAUJOeI6QCPcB/s400/bl5.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Chagga-heimon aarteita</td></tr>
</tbody></table>
<ul>
<li>Isä ja tytär Georgiasta Yhdysvalloista. Matkaan oli lähdetty tyttären valmistuttua collegesta isän luvattua matkan "ihan minne tahansa". Tytär oli valinnut Kilimanjaron. Hän oli myös retkikuntamme nuorin, 23-vuotias.</li>
<li>Äiti ja poika Pohjois-Englannista. Äiti oli hiljattain jäänyt eläkkeelle ja halusi poikansa kanssa viettää lomaa yhdessä. </li>
<li>Neljän hengen porukka Washington DC:stä Yhdysvalloista. Kaksi heistä, mies ja vaimo olivat olleet tasan vuosi aikaisemmin samalla reissulla. Vaimo oli päässyt huipulle miehen yrityksyn katketessa aikaisemmin. Hampaan koloon oli jäänyt siis jotain ja matkaan päätettiin lähteä uudelleen. Mukana tällä kertaa myös vaimon sisko ja paras kaveri. </li>
<li> Kolmen hengen perheporukka Lousianasta Yhdysvalloista; äiti, tytär ja äidin veli. Tytär oli kiivennyt Kilimanjarolle kolme vuotta aikaisemmin. Tämän porukan mies oli myös retkikuntamme vanhin, 68-vuotias. </li>
</ul>
<br />
<span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: xx-small;">Matkassa mukana <b><a href="http://www.nikon.fi/fi_FI/product/digital-cameras/coolpix/waterproof-shockproof/coolpix-aw130" style="color: #888888; text-decoration: none;">Nikon COOLPIX AW130</a></b>-kamera. </span><br />
<div>
<span style="background-color: #fff9ee; color: #222222; font-family: "arial" , "tahoma" , "helvetica" , "freesans" , sans-serif; font-size: xx-small;"><br /></span></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-17432797186297554722016-09-19T12:21:00.002+03:002016-09-19T12:21:47.152+03:00Retki tehty - omia vinkkejä & havaintoja KilimanjaroltaHetki on mennyt viime bloggauksesta ja nyt on tuo reissukin tehty. Eilen palattiin kotiin. Jalat alkaa jälleen toimimaan, joka paikkaa ei enää särje ja tuoreltaan on hyvä kertoa, millaisia vinkkejä ja kokemuksia jäi mieleen. Toivottavasti näistä on apua lukijoille, jotka vastaavaa retkeä miettivät tekevänsä. Tarkempaa matkakertomusta seuraa tässä pikku hiljaa tulevissa kirjoituksissa! Reittimme oli <b><a href="http://www.peakplanet.com/routes/rongai-8-day/">Rongai Route.</a></b><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7A6bfiF49NqNKVeZtmqCQu4tBPbEZpo6A8S-rV_8pQDwj9oKHHLxJtJfwP6RTfTDM0T2C_WEHUG4DGIxKheedw6Yqjv8PW-XdjgqT0Ct5VyF_d2QFYSGfpsc3__hU0PQSSaycgCokEJw/s1600/blogiin.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7A6bfiF49NqNKVeZtmqCQu4tBPbEZpo6A8S-rV_8pQDwj9oKHHLxJtJfwP6RTfTDM0T2C_WEHUG4DGIxKheedw6Yqjv8PW-XdjgqT0Ct5VyF_d2QFYSGfpsc3__hU0PQSSaycgCokEJw/s400/blogiin.jpeg" width="378" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kantajat olivat aivan todella kovaa porukkaa!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<ul>
<li>Pitäkää välipäivä. Me lensimme KLM Amsterdamin kautta Kilimajarolle; samalla lennolla oli koko meidän 13 henkinen porukka. Lento saapui 1945 illalla. Maahantulomuodollisuudet vei melko kauan kentällä ja kuljetus hotelliin kesti pari tuntia jossa olimme vasta puolen yön jälkeen. Rankaksi olisi tullut lähteä kiipeämään heti seuraavana päivänä, välipäivä tuli todella tarpeeseen. </li>
<li>Retki oli varattu <a href="http://www.peakplanet.com/"><b>Peak Planetin </b></a>kautta. Paikallisesti reissun hoitaa African Walking Company. Isot suositukset! AWC:n oppaat, kantajat ja paikalliset järjestelyt olivat kaikki ensiluokkaisia. </li>
<li>Kansainvälisessä retkikunnassa ei tietty pärjää ilman hyvää englanninkielen taitoa, sillä se on ainoa kieli mitä sielä puhutaan. Meidän porukassa oli yhteensä 13 henkeä; kaksi Suomesta, kaksi Briteistä ja loput yhdeksän Yhdysvalloista. Henkilökunta puhuu hyvää englantia. </li>
<li>Ruoka vuorella oli yllättävän hyvää. Kasvispohjaista, runsasta. Aamiaisella oli usein puuroa, leipää, hedelmiä. Lounas ja päivällinen sisälsi alkukeiton, pääruuan ja jälkiruuaksi hedelmiä, lettuja yms. Pastaa tarjottiin useampana päivänä. </li>
<li>Pölyn ja pöllyävän hiekan määrää on vaikea mitata. Paljon sitä on ja tunkee vaatteisiin, silmiin, nenään, korviin. Huivin pitäminen suun edessä ja aurinkolasien käyttö jeesaa paljon. </li>
<li>Leireissä iltaisin, öisin ja aamuisin on kylmä - ja mitä korkeammalle mennään sitä kylmempi on. Itse siirryin iltaisin paksun toppatakin käyttöön heti toisessa leirissä. Paksusta makuupussista huolimatta nukuin aluskerrastossa, verkkaireissa, fleecetakissa ja pipo päässä.</li>
<li>Matkan ajankohta kuivana kautena oli todella hyvä idea. Satanut ei kertaakaan. Sateisena ajankohtana kaikki on varmasti vieläkin haastellisempaa; lämpimänä pysyminen ja loikkiminen kivisillä reiteillä. </li>
<li>Alemmissa korkeuksissa päivisin aurinko on polttavan kuuma ja hiki virtaa. Auringolta suojautuminen on todella tärkeää sillä palaminen tapahtuu nopeasti ja on hyvin tuskallista.</li>
<li>Kilimanjaron kiipeämistä ja vaativuutta vähätellään aika paljon. Se, ettei matka sisällä teknistä kiipeämistä ei tee siitä helppoa sunnuntaikävelyä puistossa. Päivämatkat ovat pitkiä ja ne tuntuvat puolta pidemmiltä koska happea ei ole. Palautumispäiviä ei ole. Jotkut päiväosuudet sisältävät hyvinkin jyrkkiä nousuja vaikeassa maastossa. Silmät täytyy pitää jaloissa että näet mihin kivikoissa astut. Huonokuntoisempikin toki hitaasti reiteistä perusleiriin selviää mutta vaikeasti. Joukossamme oli hyvin hidas liikkuja, jonka kunto loppui kesken joka päivä. Hän pääsi kyllä perille aina, mutta useita tunteja meidän muiden perässä mikä tietenkin tarkoitti hänelle taas vähemmän aikaa levätä. Kuulimme, että edellisellä viikolla vuori oli vaatinut jälleen kuolonuhrin. Itse en nähnyt tilannetta, mutta kiipeilijäkaverit kertoivat että nytkin, huiputusyönä oli joku toisesta retkikunnasta ollut todella huonona ja tajuttomana rinteellä ison auttajajoukon häärätessä pimeässä ympärillä. Toivottavasti mies selvisi. </li>
<li>Hitaasti kannattaa mennä, vaikka kuinka tuntuisi että jaksaa nopeampaakin. Tämä kostautui meidän ryhmäläiselle joka paineli kolme ensimmäistä päivää hyvin reippaasti eteenpäin etujoukoissa. Viimeisellä etapilla perusleiriin loppui paukut eikä kunto enää riittänyt edes yritykseen huipulle ja vaivoin takaisin alas. </li>
<li>Matkoja on todella vaikea arvoida kuinka kauan kestää päästä pisteestä A pisteeseen B. Paljon kauempana ajassa ja matkassa kuin voisi kuvitella. Esimerkiksi Mawenzi Tarnin leiristä perusleiriin Kibo Hutiin kävellessä Kibon huoltorakennukset näki pitkältä. Tunnin kävelyn jälkeen arvioin, että perillä ollaan 45 minuutin päästä. Kahden tunnin jälkeen käveltiin edelleen. </li>
<li>Korkeus vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Itse en kärsinyt univaikeuksista ollenkaan, päinvastoin nukahdin ja nukuin aina kun oli mahdollisuus. Moni muu valvoi paljon. Ruokahaluttomuus vaivasi mutta pakotin itseni syömään joka ruokailulla ainakin jotain. Aivot olivat hyvin tyhjät eikä ajattelukyky riittänyt korkeammalla oikeastaan muuhun kuin siihen seuraavan askeleen ottamiseen ja huohottamiseen. Taju meinasi mennä pari kertaa johtuen väsymyksestä ja hapen puutteesta. Välillä tuli nähtyä kummallisia asioita kun kivet muuttivat muotoaan eläimiksi. Hyvin normaalitkin asiat tuntuivat välillä ylitsepääsemättömän haasteellisilta, kuten kenkien saaminen jalkaan ja vessassa käynti. Lähes jokainen meidän ryhmästä söi <b><a href="http://www.traveldoctor.co.uk/diamox.htm">Diamoxia</a>.</b> Uskon, että ilman lääkitystä oma matkani olisi katkennut melko aikaisin. Diamox reseptin sain lääkäristä ja pakkaus maksoi pari kymppiä. </li>
<li>Oppaita täytyy kuunnella ja totella. Jos he käskevät istua ja levätä - tee niin. Jos et tajua itse juoda tarpeeksi - juo kun käskevät. Meidän ryhmän pääopas Charles oli toiminut tehtävässään useita vuosia ja takana oli lähes 100 huiputusta. Hän piti hyvin tarkalla silmällä kaikkien vointia. Hapen pitoisuus ja pulssi mitattiin sekä kirjattiin ylös kahdesti päivässä. Tärkeimpänä tietenkin; jos opas sanoo että nyt on sinun aikasi lähteä kiireesti alas, toimi kuten sanotaan. </li>
<li>Älä pakkaa turhaa. Päiväreppu kannattaa pitää hyvin kevyenä. Vettä, kamera. Se melkein riittää. Muutaman kilon painoinen reppu tuntuu korkeammalla satakiloiselta. </li>
<li>Leirissä ei paljon jaksa tehdä. Etapin jälkeen ruokaa ja nukkumaan. Yöunille mentiin joka ilta viimeistään 1930 aikaan ja aamulla herättiin ja lähdettiin auringon noustua 07-08 aikaan. Kirja oli mukana ihan turhaan, kertaakaan en avannut. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNCHDsI41fxz08wiMUhRGowidQKewd9HHYVdTQvv65fOav4JQhXjBiMf9n4BzjcYd3HsfmgDqO4chEI1_T3Jgl5uBoYYAml_ZTDMB3qLMV_eYxkQhbwELcetnwHcjcmkp981AOm3BTeeY/s1600/blogiin2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNCHDsI41fxz08wiMUhRGowidQKewd9HHYVdTQvv65fOav4JQhXjBiMf9n4BzjcYd3HsfmgDqO4chEI1_T3Jgl5uBoYYAml_ZTDMB3qLMV_eYxkQhbwELcetnwHcjcmkp981AOm3BTeeY/s400/blogiin2.jpg" width="400" /></a></div>
</li>
<li>Huiputuspäivä on pitkä ja rankka. Se sisältää huiputuksen lisäksi paljon muutakin. Päivä alkaa edellisestä leiristä aamulla jonka jälkeen taivallat useiden kilometrien matkan yli neljän kilometrin korkeudessa perusleiriin. Levon ja ruokailun jälkeen ennen puolta yötä alkaa nousu. Huiputukseen ja takaisin perusleiriin pääsemiseen menee helposti kymmenen tuntia. Pieni lepo, ruokaa ja jälleen kymmenen kilometrin kävely seuraavaan leiriin. </li>
<li>Retkikuntamme koko oli 13 henkilöä, ikähaitari 23-68 vuotta. Kahdeksan pääsi huipulle. Mukana oli kolme henkilöä jotka olivat toista kertaa matkassa. Heistä yksi joka edellisellä kerralla pääsi huipulle jäi nyt alkumetreille. Yksi joka ei aikaisemmin päässyt ei päässyt nytkään. Yksi näistä kolmesta huiputti kummallakin kerralla; erittäin hyväkuntoinen nuori nainen joka on juossut myös maratonin kolmesti. Kovasta kunnostaan huolimatta hänen näkemys oli, että Kilimanjarolle kiipeäminen on paljon rankempaa kuin maraton. </li>
</ul>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-W82pNMRET0A/V9-QKni_dUI/AAAAAAAAEHs/7KshU4WE7DAiLLCAGZsaXkF0gOrY5dhQACPcB/s1600/blogiin3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-W82pNMRET0A/V9-QKni_dUI/AAAAAAAAEHs/7KshU4WE7DAiLLCAGZsaXkF0gOrY5dhQACPcB/s400/blogiin3.jpg" width="400" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kivaa oli kaikesta huolimatta! Nyt alkaa jälleen kroppa tuntumaan normaalilta ja tuntuu, että sittenkin jaksaa taas kävellä vapaaehtoisesti. Palautuminen käynnissä siis, vaikka vuorella tuntui ettei enää koskaan jaksa kävellä ja tämä on ihan kamalaa. Suosittelen kyllä kaikille, mutta helppoa se ei ole eikä ilman hyvää kuntoa kannata lähteä. Pääkoppakin joutuu aika koville ja itsensä haastaminen on välillä sitä luokkaa että seuraavaa askelta edemmäksi ei voi ajatella. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tarkempaa matkapäiväkirjaa luvassa myöhemmin!</div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha98L4Aed27yjMMoSLNVWH-Qp9wdGjUmaypF_QH_p6pftTzk-K5gUILcMN5mH6fLFfhyphenhyphenE1nmv9sBjsmA1RzsVJqmNYQDrnAEJwzsdMzyGW2-AxjusAG8oFX2RqSpJJhNIS_zzuJa4_jBk/s1600/blogiin1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha98L4Aed27yjMMoSLNVWH-Qp9wdGjUmaypF_QH_p6pftTzk-K5gUILcMN5mH6fLFfhyphenhyphenE1nmv9sBjsmA1RzsVJqmNYQDrnAEJwzsdMzyGW2-AxjusAG8oFX2RqSpJJhNIS_zzuJa4_jBk/s640/blogiin1.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<span style="font-size: x-small;">Matkassa mukana <b><a href="http://www.nikon.fi/fi_FI/product/digital-cameras/coolpix/waterproof-shockproof/coolpix-aw130">Nikon COOLPIX AW130</a></b>-kamera. </span><br />
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-58837928849068240152016-06-24T19:00:00.001+03:002016-06-24T19:01:29.471+03:00VarustetsekkiTörmäsin jokunen aika sitten ihan pätevään <b><a href="http://www.climbkilimanjaroguide.com/kilimanjaro-kit-list/">listaan</a></b> siitä, mitä Kilimanjarolle kannattaa pakata messiin. Tuon nettisivun mukaista varusteluetteloa olen aika pitkälle seuraillut omia hankintoja miettiessä ja tehdessä. Tilanne vaikuttaa aika hyvältä, kamat alkaa olla kasassa. Näin hieman sateisen kotosalla vietetyn juhannusaaton ratoksi päätin tehdä listan mitä matkaan otan sekä niistä puuttuvista tarvikkeista. Here you go.<br />
<b><br /></b>
<b>Kengät</b><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ti56m9xCuO4/V21XFIfnVnI/AAAAAAAAEAw/eqPamuTVsrUaMANJlLaT11Or0jOozNcPQCKgB/s1600/va3.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://1.bp.blogspot.com/-ti56m9xCuO4/V21XFIfnVnI/AAAAAAAAEAw/eqPamuTVsrUaMANJlLaT11Or0jOozNcPQCKgB/s200/va3.JPG" width="178" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mukaan pääsevät kengät</td></tr>
</tbody></table>
<ul>
<li>Viime syksynä hankitut North Facen Verbera Hikerit. Kilometrejä on tullut kengille jo mukavasti ja uskon, ettei ainakaan homma jää huonoista kengistä kiinni.</li>
<li>Leireillä hengailuun Riekerin Antistress tennarit. Riekerin kengät on aivan parhaita, muita en osta. Ihan kuin aamutossuilla kävelisit. </li>
</ul>
<div>
<b> Vaatteet </b></div>
<div>
<ul>
<li>Catmandoon teknisen aluskerraston löysin Sittarin alekorista. Supermukava päällä! Toimittanee sekä yöasun virkaa sekä kerrastona huiputuspäivänä. </li>
<li>Teknisiä pitkähihaisia urheilupaitoja meinasin pakata kassiin kolme kappaletta. Näitä on kertynyt kaappiin eri lähteistä joten paita-asiat kunnossa. </li>
<li>T-paitoja ehkä myös sellainen kolme messiin. Yksi niistä on <b><a href="http://www.teamrokka.com/fi/etusivu/">Team Rokka</a></b>-paita. Sopii oivasti ottaen huomioon matkakohteen sekä omien värien tunnustaminen on aina paikallaan. </li>
<li>Lundhagsin vaellushousut</li>
<li>Jotkut toiset housut - mutta mitkä? Kevyemmät alemmille rinteille.</li>
<li>Kolmannet housut. En tiedä onko järkevää mutta haluaisin sellaiset mukavat leirihousut joissa voisi lojua vapaa-ajalla teltassa ja hengailla leirissä. </li>
<li>Fleecetakki. </li>
<li>Huppari. Toiminee kevyempänä takkina ja leirivaatteena. Tälläkin tunnustetaan missä leirissä seisotaan - huppari on <b><a href="http://kulkurit.fi/">Rescueyhdistys Kulkurit ry</a></b>:tä edustava. </li>
<li>Kuoritakki.</li>
<li>Toppatakki huiputuspäivälle.</li>
<li>Sadeviitta - Stadiumin alekorista kolmella eurolla löytynyt.</li>
<li>Pipo</li>
<li>Putkihuiveja on kaksi - kevyempi versio ja kylmempään tarkoitettu.</li>
<li>Hanskat on mutta rukkasia huiputuspäivälle ei ole. </li>
<li>Jotain auringolta suojaavaa hellehattua ei ole.</li>
<li>Alusvaatteita ja sukkia on ja ei ole - lisäshoppailua luvassa. Säärystimet on.</li>
</ul>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghdFdgsrszEBqLjTEZXXxOpGq4kdzNuIljr6FRwgcI2xsF8NKzlhfuVGuVL6-QssLQ5ZPAC_oL5giiutzamgvtx108zHt0kCIHRBcy0BdcA9ODpeguPaeJkd-6kPz7_X9GUqnsOiS_-j0/s1600/va2.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="154" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghdFdgsrszEBqLjTEZXXxOpGq4kdzNuIljr6FRwgcI2xsF8NKzlhfuVGuVL6-QssLQ5ZPAC_oL5giiutzamgvtx108zHt0kCIHRBcy0BdcA9ODpeguPaeJkd-6kPz7_X9GUqnsOiS_-j0/s200/va2.JPG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuoritakki & toppatakki</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<b>Nukkumistarvikkeet</b></div>
</div>
<div>
<ul>
<li>Makuupussin päätin vuokrata kiipeilyn järjestävältä <b><a href="http://www.peakplanet.com/">Peak Planet</a></b>ilta. Hinta retken ajaksi USD45. </li>
<li>Makuualustaa ei ole</li>
<li>Tyyny on! Bergfeunden nettikaupasta tilattu. </li>
</ul>
<div>
<b>Kassit</b></div>
<div>
<ul>
<li>Päiväreppu</li>
<li>Duffel bägin jossa siis kantajat vie kamasi leiristä toiseen löytyi Varustelekasta. 100 litraa mahtuu tavaraa. </li>
<li>Luotettava, monta retkeä tehnyt Samsoniteni pääsee myös matkalle mukaan - sinne säilötään ylimääräiset kamat ja jätetään hotelliin säilytykseen. Puhdasta vaatetta yms mitä sitten tarvitsee ennen kiipeämistä ja safarille sen jälkeen.</li>
</ul>
<div>
<b>Ja se kaikki muu</b></div>
</div>
<div>
<ul>
<li>Julbo Explorer aurinkolasit</li>
<li>Vesipulloja</li>
<li>Polar M400 - koska haluan seurata sykkeitä, korkeutta yms</li>
<li>Petzlin otsavalaisin</li>
<li>Power bank & varapattereita</li>
<li>Varakengännauhat</li>
<li>Retkipyyhe</li>
<li>Hyttyskarkotetta</li>
<li>Aurinkorasvaa - hankintalistalla</li>
<li>Rakkolaastareita - hankintalistalla</li>
<li>Kävelysauvat - vuokraan nämäkin Peak Planetilta, USD10 </li>
<li>Kamera</li>
<li>Puhelin</li>
<li>Vessapaperia (ei tule talon puolesta vaikka täysihoito onkin)</li>
<li>Korvatulpat hankintaan (öisin voi olla kuulemma meluista)</li>
<li>Jotain jolla itseään voi ainakin jotenkin pestä</li>
<li>Meikkejä tuskin tarttee mutta hiusharjan ja kynsiviilan meinasin ottaa</li>
<li>Lääkkeitä. Kaikki hankintalistalla. Diamox-reseptin olen hakenut mutta en vielä lääkkeitä. Malariakuurin kanssa arvon - syönkö vai enkö. Siinä on aina se vaara melkoisista sivuoireista mutta toisaalta taas... Rokotuksia pitäisi uusia vielä. Imodiumia kassiin jos ripuli iskee, maitohappobakteereja myös kuten Buranaa. </li>
<li>Energiapatukoita ja energiajuomajauhetta</li>
<li>Käsidesi</li>
<li>Viihdykettä vapaa-ajalle; esim joku kirja</li>
<li>Passi ja rahaa</li>
</ul>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-QjiRZV8KGyE/V21XFt1ASeI/AAAAAAAAEA4/h8UKgwpAn0wkrnc8Ava4RWxb06tv7m1AwCKgB/s1600/va1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="311" src="https://2.bp.blogspot.com/-QjiRZV8KGyE/V21XFt1ASeI/AAAAAAAAEA4/h8UKgwpAn0wkrnc8Ava4RWxb06tv7m1AwCKgB/s400/va1.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pipoa, huivia, paitaa, lamppua, vaatetta...</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
</div>
<div>
Aika paljon kaikkee... Ja silti tuntuu että listasta puuttuu asioita. Mitenhän nuo kaikki mahtuu sinne sadan litran duffel bägiin - makuupussi, makuualusta ja toppatakki vie jo näppärästi tilaa vaikka ne saakin kutistettua. Maksimipaino kantajilla on 15kg tosin moni tarvike kuitenkin kulkee mukana koko ajan omassa päivärepussa. En nyt keksi tuosta mitään mitä karsia voisi. Täytynee kuitenkin vielä suorittaa koepakkaus ja tarkastaa, että mahtuvat. </div>
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
<div>
<br /></div>
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-80607694764273302922016-05-05T18:41:00.002+03:002016-05-05T19:45:36.457+03:00Helatorstaita ja aurinkoa Sipoonkorvessa<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-jcqUafcvReA/VytbSn-0uRI/AAAAAAAAD6I/1HivWPkRtKULK3CHg4SRRRXXrX8qGwW4ACKgB/s1600/sipoo4.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-jcqUafcvReA/VytbSn-0uRI/AAAAAAAAD6I/1HivWPkRtKULK3CHg4SRRRXXrX8qGwW4ACKgB/s320/sipoo4.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puoliso & koira </td></tr>
</tbody></table>
Komiampaa keliä ei varmaan olisi voinut toivoa tälle päivälle! Olin puolison ja kahden koiramme kanssa kiertämässä <b><a href="http://www.luontoon.fi/sipoonkorpi/reitit">Sipoonkorven Kalkkiruukin luontopolun</a></b>. Oli varsin hyvä idea lähteä liikkeelle heti aamutoimien jälkeen sillä tuohon aikaan poluilla oli vielä hyvin väljää eikä parkkipaikkaa tarvinnut etsiä. Toinen meininki oli kun teimme lähtöä kotiin puolen päivän jälkeen, ihmisiä alkoi olla melko lailla liikkeellä kävellen ja pyörillä sekä parkkipaikat aivan tukossa. Luonnollisesti ei mikään ihme ottaen huomioon sään ja pyhäpäivän. Ihan kunnolla tuli hiki, t-paita päällä puoliso meni koko matkan. Itselläni oli kuoritakki päällä ihan varmuuden vuoksi jos metsässä onkin viileää :) Varmaan ensimmäisen kolmen sadan metrin jälkeen totesin että ei ole viileää ja sulloin takin reppuun.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-mvg26HSmFM4/VytbRkZgiuI/AAAAAAAAD6I/ncv3O-9OH1MrfZty9eIkigVyCfi_T2WVQCKgB/s1600/sipoo2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="180" src="https://3.bp.blogspot.com/-mvg26HSmFM4/VytbRkZgiuI/AAAAAAAAD6I/ncv3O-9OH1MrfZty9eIkigVyCfi_T2WVQCKgB/s320/sipoo2.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Pelottavat rappuset </td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihVsVRD0NpXd4hsXVwMgJeJ5DfmcmtHM_j-y7cs0ngGCVvVb5EgbOJAjueiSJcuvJ6NIJYoAh8CHAnyiPnRRagBcslHyrIg-aiN-J0QA4LwVT5hvSlMpM7IdmOpOdUHXF_4GRut6rajwg/s1600/sipoo3.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihVsVRD0NpXd4hsXVwMgJeJ5DfmcmtHM_j-y7cs0ngGCVvVb5EgbOJAjueiSJcuvJ6NIJYoAh8CHAnyiPnRRagBcslHyrIg-aiN-J0QA4LwVT5hvSlMpM7IdmOpOdUHXF_4GRut6rajwg/s200/sipoo3.JPG" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksi havaittu reittimerkki</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Reitti oli maastoltaan mukavan vaihteleva. Nousua, laskua ja tasaista. Polut oli hyvässä kunnossa, joskin muutamassa paikkaa joutui loikkimaan märempien paikkojen yli. Reitti-infossa olikin kerrottu että polun portaita sekä reittimerkintöjä parannellaan ja parannusta todellakin tarvitaan. Reittimerkinnät olivat aika kehnot ja välillä katosivat täysin. Mekin lähdimme pariin otteeseen ihan väärään suuntaan mutta aika nopeasti sitä sitten oivalsi ettei suunta voi olla oikea. Emme olleet ainoat jotka hairahtuivat oikealta polulta, ihmisiä palaili takaisin ohjeistaen muita että "tuo ei ole oikea suunta" tehtyään u-käännöksen jossain kohtaa. Kärsin jossain määrin korkean paikan kammosta ja muutama tilanne tuli eteen.... En niinkään korkeita paikkoja kammoa mutta esimerkiksi huonokuntoisten jyrkkien, kaiteettomien portaiden meneminen alas ottaa tiukille kuten myös kohdat jossa polku menee liian lähellä kallion reunaa. Onneksi on aina jossain joku toinen polku ja rappusetkin pääsee hätätilassa alas vaikka istumalla :) Reissun pituudeksi meillä tuli muutaman väärän suunnan kanssa 5,3 kilometriä ja aikaa kului noin 2h20min. Pari pientä taukoa pidettiin, juotettiin koirat ja itsemme sekä söimme välipalaa. Koirat tykkäsi kovasti retkestä, meillä oli mukana <b><a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi/2015/11/koiraesittely-45-musti.html">Musti </a></b>ja <a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi/2015/10/koiraesittely-25-jimi.html"><b>Jimi.</b> </a> Kumpikin on todellisia eräkoiria ja viihtyvät loistavasti metsässä. Luontopoluilla ei tietenkään saa koiria vapaana pitää mikä heitä harmitti sillä olisivat mielellään rallattaneet ympäri metsää ja kallioita. Nauttivat olostaan kyllä uusia hajuja nuuhkiessaan.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP8dx1nfK_KQtHmBiG5q25GvZhxeZz-FzNi5yyZT5it7IlFzg-bFaeK6zIG80x6Nks7gBxh4qa8smf_MwBDsG7kaZ32f3LWJ-hCqs0Vh3FggWRvN_antmGXTDab_Hq0qz0pxI7UzNZ1wQ/s1600/Screen+Shot+2016-05-05+at+5.46.04+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP8dx1nfK_KQtHmBiG5q25GvZhxeZz-FzNi5yyZT5it7IlFzg-bFaeK6zIG80x6Nks7gBxh4qa8smf_MwBDsG7kaZ32f3LWJ-hCqs0Vh3FggWRvN_antmGXTDab_Hq0qz0pxI7UzNZ1wQ/s640/Screen+Shot+2016-05-05+at+5.46.04+PM.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Polar Flown tallentamaa statistiikkaa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Testasin retkellä nyt ensimmäistä kertaa kunnolla myös ostamaani <b><a href="http://www.polar.com/fi/tuotteet/sport/M400">Polar M400 GPS-juoksukelloa.</a></b> Sykevyön puin päälleni mutta ilmeisesti en osannut synkata sitä oikein koska sykkeet ei tulleet tallennettua. Täytyy varmaan lukea ne käyttöohjeet paremmin. Reitin sain tallennettua kyllä! Hyvä peli on, täytyy nyt vaan kunnolla perehtyä sen käyttöön ja ominaisuuksiin.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGcrcC6F3w_9sPXWBHtwZ4SpVQqlze9TgiyTQIy33uRVyx2Oaz44WsikSzefIMPNsGWFKw2p0gSebglq2jTyoQis55aTAmdx7Jw008tC-SiwKZMv37r3xhyphenhyphen3POUbTCglhQ7AxB9MyGbyc/s1600/sipoo1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGcrcC6F3w_9sPXWBHtwZ4SpVQqlze9TgiyTQIy33uRVyx2Oaz44WsikSzefIMPNsGWFKw2p0gSebglq2jTyoQis55aTAmdx7Jw008tC-SiwKZMv37r3xhyphenhyphen3POUbTCglhQ7AxB9MyGbyc/s320/sipoo1.jpg" width="320" /></a>Vasen jalkani alkoi oireilla noin tunnin kävelyn jälkeen, hieman nilkan yläpuolella ulkosyrjässä alkoi tuntua kipua mikä voimistui koko ajan. Pysähdyin pariinkin otteeseen katsomaan että hankaako joku vai mitä. Kenkien pitäisi jo tässä vaiheessa olla aika hyvin sisäänajetut, mutta jotenkin tuntui siltä että kengistä se johtui. Vauhtia ei kipu haitannut mutta joka askel varsinkin reitin lopulla alkoi olla jo todella epämukavaa. Nyt useampi tunti myöhemmin alue on vähän turvoksissa, alkaa muodostaamaan mustelmaa ja on hyvin kosketusherkkä. Täytyy tarkkailla tilannetta. Kilimanjarolla tuollainen vaiva on takuulla sellainen mikä stoppaa reissun parin päivän jälkeen viimeistään. Selvitellään missä vika. Sen verran lämpö ja kävely vei mehut että kotona nukahdin päiväunille kesken Ricky Gervaisin uuden leffaan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3kKTFAEQgSY"><b>Special Correspondents.</b></a> Leffassa ei ollut vika vaan väsähtäneessä nelikymppisessä! Leffa kannattaa katsoa ja tuo reitti käydä kävelemässä, loistavaa ajanvietettä kumpikin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-4336669914013778992016-04-01T19:29:00.000+03:002016-04-01T19:29:12.384+03:00Kamat kasassa? Ainakin jotenkin!Olen harrastanut viime aikoina nettishoppailua ja tehnyt hankintoja retkeä varten - joten tässä postauksessa kokemusta uusista nettikaupoista ja ostoksista. Oikeastaan aika hyvin alkaa olla ainakin vaatepuolella kamat kasassa. Pienempiä asioita pitää vielä hankkia kuten alusasu, vaellussukkia, kunnon hanskat x 2 (kevyemmät ja kunnon lämpöiset) sekä muuta sälää. Kyllä se vaan niin on totta että nettishoppailua kannattaa harjoittaa ja käyttää aikaa hommaan, sillä rahaa säästyy kun kartoittaa rauhassa mistä löytyy sekä kyttää tarjouksia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbvodZJfn4vptcd43aWr8LsOh2yiIfZoYF4-x_YEZsxR93mX0MeQdv5MKvEvjuaH9ugk_HPuieiIvA_zz6f6cIoeF3nVsCOD6TScvReI1lkEaPhE5S2M3aFvIPE-u-za-ka6Bljhzvwug/s1600/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.33.20+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="181" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbvodZJfn4vptcd43aWr8LsOh2yiIfZoYF4-x_YEZsxR93mX0MeQdv5MKvEvjuaH9ugk_HPuieiIvA_zz6f6cIoeF3nVsCOD6TScvReI1lkEaPhE5S2M3aFvIPE-u-za-ka6Bljhzvwug/s320/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.33.20+PM.png" width="320" /></a></div>
Hankin <b><a href="https://www.julbo.com/en/10/products/sunglasses/mountain/model/explorer_6024.html">Julbo Explorer </a></b>aurinkolasit ja kyllä ne on hyvät. Ehtivät lojumaan aurinkoa odotellessa tuola kaapissa pari kuukautta mutta nyt kevään tultua on kyllä niiden parhauden huomannut. Autolla ajaessakin toimivat mainiosti. Julbot löytyivät saksalaisesta verkkokaupasta jolla on suomenkieliset sivut nimeltä <b><a href="http://www.bergfreunde.fi/">Bergfeunde. </a> </b>Toimitus oli nopea ja kuriiri toi suoraan kotiovelle. Hintaa Julboille tuli piirun alle 99€.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYD6VdFVCBmrJYRqx3gJIqZqGV7q8488v-_0B7NpYiDIiWXECLTl3LdVgPjv5OSZD9DvAOuuBtKF4-ooDBfoy5m5bQsMRsWeN3X3JUWt76BRJFldLCBeZ4xnAbP20HLcJwIWmKkTfeuq4/s1600/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.32.27+PM.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYD6VdFVCBmrJYRqx3gJIqZqGV7q8488v-_0B7NpYiDIiWXECLTl3LdVgPjv5OSZD9DvAOuuBtKF4-ooDBfoy5m5bQsMRsWeN3X3JUWt76BRJFldLCBeZ4xnAbP20HLcJwIWmKkTfeuq4/s200/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.32.27+PM.png" width="138" /></a>Puoliso tilasi itselleen ulkoilutakkia Zalandosta ja sain samalla ruinattua itselleni synttärilahjan tuossa helmikuussa - kuoritakin. Päädyin tähän <b><a href="https://www.zalando.fi/cmp-2-in-1-kuoritakki-c7041b00p-m11.html">CMP 2-IN-1</a></b> malliin koska tuo muuntautuminen liiviksi jotenkin innosti. Takki oli tarjouksessa tuolloin ja maksoi noin 65€. Hyvä on ollut, testattu on eri säätiloissa enkä keksi nyt hirveästi valittamista. Kokoa isomman olisin voinut tilata ehkä mutta ei tuo 38 nyt liian pieni ole, sopiva, mutta ajatellen että jos sinne alle haluaisi kovasti fleeceä yms tunkea niin saattaa olla piukka. (vastasynttärilahjana puoliso sai muuten 10 kerran salikortin <b><a href="http://liikuntakeskusvida.fi/">Vidaan</a></b> ja on jo käynyt muutamia kertoja aloittelemassa salitreeniä uudelleen).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNQt3hiGnOHcf_iwYe7-rUkSYX9SS5JtkjwAQ78_ZkMRVy6CsYjfIKKf11oUl2exVtzi9ukJvbRPVcIwS0Swai7AbwW6j5bRog3q_GdC_j7wzwqEBN12lPiMjkLbUOc44qocyh4LIuE3M/s1600/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.30.11+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNQt3hiGnOHcf_iwYe7-rUkSYX9SS5JtkjwAQ78_ZkMRVy6CsYjfIKKf11oUl2exVtzi9ukJvbRPVcIwS0Swai7AbwW6j5bRog3q_GdC_j7wzwqEBN12lPiMjkLbUOc44qocyh4LIuE3M/s200/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.30.11+PM.png" width="140" /></a></div>
Housuosasto mietitytti pitkään ja hartaasti että millaiset sinne nyt hankkisi. Omasta takaa ei vaellushousuja ollut eikä kokemustakaan sellaisista kunnollisista joten Google joutui taas usean viikon ajan auttamaan salapoliisityössä. Jostain syystä palasin aina katsomaan uudelleen ja uudelleen näitä <b><a href="https://www.sportamore.fi/tuote/24761-lundhags-njeeru-ws-pants-w-rod">Lundhagsin Njeeru-housuja. </a> </b>Tuon Sportamoren kautta minne tuo linkki johtaa tilasin viikko sitten - ja hyvä kun silloin tilasin kun tarjous oli! Nyt hinta näköjään 139,90€ - minä maksoin viikko sitten ostaessani 83€! Nettikauppa toimi todella hyvin ja nopeasti. Tilasin housut viime viikon tiistaina ja olin varma etteivät tule kun vasta pääsiäisen jälkeen mutta torstaina tuli jo tekstari että voit noutaa Siwasta. Lasku oli mukana eli vasta sovittamisen jälkeen tarvitsi maksaa. Onneksi luin ne arvostelut mitä eri saiteille oli housuista kirjoitettu sillä jos olisin tilannut normikoon olisi ne olleet ihan liian pienet. Arvosteluissa kehoitettiin tilaamaan kokoa isommat kuin normisti ostaisit sillä istuvuus on tiukahko. Sopivat tuli ja testattu on. Tykkään näistäkin!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjqevvzh-j3IeR3YZXHH11px7nORCYjyfjWSbKW-CEej8gLA6TvsFEArnX-IZsDGfooA8SzLdfWYkoEDvHSWMhVxHZhL4ZwzeMXi2v7hHSOYnmZENIesRXk8pY-Ibzt3iiNYuPe5RMGG4/s1600/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.28.00+PM.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjqevvzh-j3IeR3YZXHH11px7nORCYjyfjWSbKW-CEej8gLA6TvsFEArnX-IZsDGfooA8SzLdfWYkoEDvHSWMhVxHZhL4ZwzeMXi2v7hHSOYnmZENIesRXk8pY-Ibzt3iiNYuPe5RMGG4/s200/Screen+Shot+2016-04-01+at+6.28.00+PM.png" width="193" /></a>Viimeisimmän hankinnan tein tänään. Olen jo pidempään kelaillut että olisiko aktiivisuusranneke tms hyvä. Paljon olen kuullut käyttäjiltä kehuja ja itse katsellut sellaista missä on myös GPS mukana. Se ominaisuus lähinnä siksi että sitten Kilimanjarolla saan seurata myös korkeutta ja reittiä. Uskon että muuten tuosta on hyötyä itsellekkin että pystyy paremmin seuraamaan tekemisiään. Päädyin ostamaan <b><a href="https://www.hobbyhall.fi/urheilu-ja-vapaa-aika/urheilu-ja-kuntoilu/askel-ja-sykemittarit/polar-m400-hr-gps-sykemittari-musta">Polar M400 mallin Hobby Hallista</a></b>, hintaa sykevyön kanssa 169€. Ihan paska :) Johtuen siitä että mä en osaa vielä käyttää sitä… Rekkauduin Flow-portaaliin mikä näyttää todelta hyvältä seurantatyökalulta. En ole jaksanut vaan vielä perehtyä että miten tuo toimii… Pistin sen ranteeseen kun lähdin koiran kanssa lenkille ja pienen matkaa käveltyäni sain sen jopa tallentamaan meidän matkaa. Nyt se piippaa tuossa mun vieressä "tallennus keskeytetty" kun en jotenkin saa sitä pysäyttämään itseään ja palaamaan takaisin alkunäyttöön eikä se sitä mun kävelydataa ole sinne Flown puolelle synkannut eikä myöskään iPhone appsiin minkä kanssa tietty heti menin lataamaan. Ehkä täytyy tosiaan katsoa ne tutorialvideot ja perehtyä käyttöohjeisiin ennen kuin menee hermo! Palailen aiheeseen tuossa myöhemmin kuinka M400 kanssa on alkanut yhteiselo toimimaan.<br />
<br />
Shoppailun lisäksi muu treenaaminen menee vähän jotenkin. Onneksi kevät tulee ja pääsee oikeasti tekemään pidempiä lenkkejä kun valoa riittää virka-ajan ulkopuolellakin. Aika vaan menee niin nopeasti että kohta sekin reissu on ohi. Tänään juuri näpyttelin ihan virallisestikin lomatoiveen töistä tuolle matkamme ajalle joten konkretisoituu päivä päivältä tuo lisätreenin tarve. Hyvät varusteet kun ei yksistään sinne huipulle vie!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-18688953136907757422016-02-28T15:42:00.000+02:002016-02-28T15:42:15.227+02:00Pika-arvonta & messusuunnittelua<a href="http://www.messukeskus.com/Sites4/Goexpo2016/Sivut/default.aspx">GoExpo</a> on ensi viikonloppuna. Innolla odottelen että pääsen tutustumaan varsinkin <a href="http://www.sevent.fi/outdoorexpo/">OutdoorExpon</a> puolelle. Jos olet suunnittelemassa messuille tuloa mutta lippua ei ole niin osallistu arvontaan. Tarkemmat tiedot alempana.<br />
<br />
GoExpossa on kyllä tarkastelemisen arvoisia osioita useampikin. Kuva&kamera puoli vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta, Kunto-osastolta voisi käydä ehdottomasti hakemassa vähän uutta motivaatiota treenaamiseen sekä Horse Fair on pakko tsekata koska hevoset on niin upeita eläimiä.<br />
<br />
Seuraavat näytteilleasettajat bongasin jo joiden osastot on pakko käydä katsomassa:<br />
<br />
<ul>
<li><a href="http://www.polar.com/fi">Polar</a> - koska haluan ehdottomasti reissulle GPS urheilukellon</li>
<li><a href="http://www.merinovilla.fi/northoutdoor">North Outdoor</a> - koska merinovillaa on ostoslistalla</li>
<li><a href="http://www.fjallraven.fi/">Fjällräven </a>- koska ostoslistalla on muutakin vaatetta</li>
<li><a href="http://www.outdoormedia.fi/">Outdoor Media </a>- koska toivon että Veikka Gustafsson on sielä paikalla ja saan selfien :) </li>
</ul>
<div>
Varmasti muutakin tulee tutkittua läpi ja blogiin on tulossa sitten heti melko tuoreeltaan tunnelmia messuilta. </div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEnolE3jBgOMKda7RiYN2Zi5jYr4ucQv8JhtTJSmaU39zv9BKEi-o1PHg-szWYrQ6-s3ueOYhoSh9RnbN0rQsusT3CpJcI_xJmOtMxgqK_t0a-2HST969AdIBlYHwNrPPW4VslKLzZuoc/s1600/lippu.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEnolE3jBgOMKda7RiYN2Zi5jYr4ucQv8JhtTJSmaU39zv9BKEi-o1PHg-szWYrQ6-s3ueOYhoSh9RnbN0rQsusT3CpJcI_xJmOtMxgqK_t0a-2HST969AdIBlYHwNrPPW4VslKLzZuoc/s400/lippu.JPG" width="195" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Päävoitto!</td></tr>
</tbody></table>
<div>
<br /></div>
<div>
Olisi tosiaan lippua tarjolla arvottavaksi messuille. Messut ovat jo ensi viikonloppuna joten arvonnalle on aikaa vain muutama päivä että lippu ehtii postissa voittajalle. Lipun arvo on 18 euroa ja se oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn messuille. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<b>Arvonnan ohjeet:</b></div>
<div>
<br /></div>
<div>
1. Klikkaa blogin <a href="https://www.facebook.com/korsostaafrikankatolle/?ref=hl">Facebook-sivulle</a></div>
<div>
2. Lähetä yksityisviesti blogin postilaatikkoon 1.3.2016 klo 1700 mennessä jossa kerrot olevasi mukana arvonnassa ja paras tapa tavoittaa sinut jos onni suosii </div>
<div>
3. Pidä itsellesi peukkuja!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Arvonta suoritetaan kaikkien viestiä laittaneiden kesken "nimet pipoon" menetelmällä 1.3.2016 heti kello 1700 jälkeen ja arvonnan voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti heti. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Onnea arvontaan ja nähdään messuilla! </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-53215288478327012072016-01-15T19:57:00.001+02:002016-01-15T19:57:45.340+02:00Eettisesti ja vastuullisesti vuoren huipulleHiljattain törmäsin keskusteluun jossa aiheena oli kantajien ja oppaiden työolosuhteet vuorikiipeilyssä sekä vaelluksilla. Ihan varmasti aiheellinen keskustelun aihe sekä myös pohdittavaa jokaiselle joka suunnittelee vastaavaa reissua. Kilimanjarolle et pääse ilman että olet jonkun organisoidun reissun matkassa - mihin aina kuuluu sekä oppaiden sekä kantajien palvelut. Sen verran olen asiaan ehtinyt perehtyä että kaikkien retkijärjestäjien asiat näiltä osin ei ole yhtä hyvin kuin toisilla. Hinnassahan se usein näkyy - jos hinta on reippaasti alle keskiverron niin varmasti se missä säästetään on juurikin kantajien palkat. Moni järjestäjä ei maksa kantajille mitään vaan heidän palkkansa on yksistään kiinni tipeistä joita saavat retken osallistujilta. Köyhissä maissa varmasti silläkin tippiliksalla löytyy tekijää - Tansaniassa keskipalkka kuukaudessa pyörii 50 euron hujakoilla. Kuukaudessa! Saman summan pystyy tienaamaan yhdellä viikon reissulla kantajana tippinä joten ei ihmekkään että homma houkuttelee. Omalla vastuulla vielä, työnantajien vastuuseen ei kuulu näissä tapauksissa edes kantajien terveydestä huolehtiminen.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw2WB0jxxnayNyX7GWBQ07_vS8_Ti0OnKqGXXuxVfL5OtHqW7z51uza3kd_GrWkltdSit-MBNoX4td2RNXCaIYRRADXRD3dSHJ05L3cGWa-6cioIwGqF9ul7mk25xnNt7WVYldg0mmiTc/s1600/Screen+Shot+2016-01-15+at+7.45.36+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="227" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgw2WB0jxxnayNyX7GWBQ07_vS8_Ti0OnKqGXXuxVfL5OtHqW7z51uza3kd_GrWkltdSit-MBNoX4td2RNXCaIYRRADXRD3dSHJ05L3cGWa-6cioIwGqF9ul7mk25xnNt7WVYldg0mmiTc/s320/Screen+Shot+2016-01-15+at+7.45.36+PM.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Peak Planet - henkilökuntaa</td></tr>
</tbody></table>
<b><a href="http://www.peakplanet.com/">Peak Planet</a></b> joka toimii siis järjestävänä tahona omalla retkellä huolehtii kantajista sekä oppaista kuten myös ympäristöstä. Heillä on <b><a href="http://www.peakplanet.com/climb-information/socially-responsible-trekking/">jäsenyyksiä</a></b> eri organisaatioissa joilla on tarkoitus edistää kantajien työoloja sekä ympäristön hyvinvointia sekä muutenkin huolehtivat työntekijöistään ja vuoren säilyvyydestä roskattomana. Roskaaminen on iso ongelma - kaikki matkan järjestäjät eivät niin välitä siitä jääkö leiripaikoille lojumaan roskaa vaiko eikö. Jos ajattelee omaa tulevaa reissua - retkikunnassa tulee olemaan varmasti noin 15-20 henkeä osallistujineen ja henkilökuntineen. Vuorella ollaan viikko - tuossa ajassa tuon kokoinen porukka saa aikaan jo melkoisen määrän roskaa. <b><a href="http://www.climbkilimanjaroguide.com/kilimanjaro-facts/">Climb Kilimanjaro Guiden </a></b>mukaan huipulle yrittää joka vuosi noin 35000 ihmistä. Jos jokainen on sielä minimissään sen kuusi päivää niin melkoinen määrä roskaa jää jälkeen. Jos kaikki jättäisivät ne sinne niin eipä menisi kauaa kuin koko vuori olisi täydellinen kaatopaikka. Tottakai vastuu on myös retkelle osallistujilla siitä että vuori säilyy sellaisena kuin sen kuuluu olla vielä tulevillekin sukupolville - näin ollen koitan itse parhaani mukaan huolehtia siitä että mukaan lähtee mahdollisimman vähän sellaista mitä en voi itse myös alas tuoda.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-v4meRRGyyes/Vpkwb52tkyI/AAAAAAAADjQ/IHf_KKn_-Fk/s1600/Screen%2BShot%2B2016-01-15%2Bat%2B7.24.26%2BPM.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-v4meRRGyyes/Vpkwb52tkyI/AAAAAAAADjQ/IHf_KKn_-Fk/s400/Screen%2BShot%2B2016-01-15%2Bat%2B7.24.26%2BPM.png" width="280" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Ricky Gervais / Twitter</td></tr>
</tbody></table>
On hienoa nähdä kuinka eettisyys ja vastuullisuus korostuu matkailussa koko ajan enemmän ja enemmän. Eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa varsinkin on tapahtunut paljon edistystä suomalaistenkin matkanjärjestäjien ohjelmistoissa - moni on poistanut ohjelmistaan retket joihin liittyy eläinten törkeää viihdekäyttöä. Niin ne asenteet alkaa sitten muuttumaan myös kohdemaissa kun asiakkaita ei enää tule. Onhan vielä paljon tehtävää… Afrikan osalta en voi ymmärtää metsästysmatkamuistojen perässä lähtevien ajatusmaailmaa (trofee-metsästys, trophy hunting). Koko toimiala on oksettava. Luojan kiitos moni lentoyhtiö on kieltäytynyt kuljettamassa näitä matkamuistoja Afrikasta ja muutenkin asian ympärillä on ollut niin paljon haloota että muutosta tapahtuu. Suomessa on myös SEY:n taholta otettu <b><a href="http://www.sey.fi/ajankohtaista/blogi/596-trofeet-metsastysta-matkamuiston-vuoksi">kantaa asiaan.</a> </b>Miksi ihmeessä joku haluaa maksaa hirveitä summia siitä että matkustaa maahan jossa on upea luonto ja mahtava eläinkunta vain tappakseen - ja saadakseen kotiinsa seinälle muistoksi tästä leijonan pään tai kirahvin taljan? Mitä metsästämistä se on ja minkä takia että eteesi tuodaan vankeudessa kasvatettu villieläin - ehkä jopa huumattuna ettei karkuun tajua lähteä jotain urpoa "metsästäjää" joka saa jotain sairasta iloa siitä että ampuu eläintä päähän sekä saa itsestästään kuvan sosiaaliseen mediaan saaliinsa kanssa? Kyllä ihmiset voi olla sairaita. Onneksi on myös heitä jotka kovasti ajavat niiden asiaa jotka eivät voi itseään puolustaa. <b><a href="http://www.rickygervais.com/">Ricky Gervais</a></b> on oma lempparihenkilö monellakin tapaa eikä vähiten siksi että hän jaksaa kerta toisensa jälkeen omalla loistavalla tavallaan nostaa esiin eläinten hyvinvointiin ja kaltoinkohteluun liittyviä asioita - myös tämän kuvottavan trofee-porukan kanssa. Toivon todellakin ettei omalle lentomatkalle satu ketään joka edes haiskahtaa siltä että matka Tansaniaan on tapahtumassa siitä syystä että muistoksi saadaan murhatun, kuoleen eläimen osa. Olisi kestämätön paikka.<br />
<br />
Turismissa on aina varjopuolensa oli matkan tarkoitus mikä tahansa. Osassa ei muuta kuin pimeää puolta olekkaan - mutta valtaosassa kuitenkin pystytään myös vaikuttamaan positiivisesti. Turismi tuo rahaa - moni alue elää matkailijoista. Näinhän sen pitäisikin olla, win/win tilanne sekä matkustajille että paikallisille. Matkailijoiden vastuuta ei voi korostaa koskaan tarpeeksi. Olen hyvin kiitollinen siitä että itselläni on tämä mahdollisuus kiivetä Afrikan katolle, nähdä sellaista luontoa ja elämää mitä ei missään muualla ole ja samalla reissulla vielä päästä näkemään vapaana luonnossa laukkaavat kirahvit. Samalla, omilla valinnoilla voin myös edistää sitä että tuo säilyy myös omille lapsille. Nepalissa ollessani aikaisemmin heräsin aamulla näkymään Himalayan vuoristoon ja sain nähdä sarvikuonoja luontaisessa omassa elinympäristössään - korvaamattoman upeita asioita. Samalla reissulla näin myös Intian puolella kahlittuja karhuja toreilla joita hakattiin jotta ne esiintyisivät turisteille sekä pieniä lapsia jotka vanhemmat pakottivat kaduille likaisina keräämään rahaa turisteilta. Turismin monet kasvot - ja matkailijoiden vastuu on juuri siinä että kunnioitetaan paikallisia ihmisiä, heidän tapojaan, heidän luontoaan ja erityisesti pidetään omalta osaltamme huolta siitä ettei tueta minkäänlaista toimintaa joka perustuu heikomman kaltoinkohteluun rahan saamiseksi. Tuetaan kestävää kehitystä, eettisyyttä. Näytetään omalla esimerkillä paikallisille että olemme täällä näkemässä ja kokemassa sitä aitoutta sekä siitä olemme valmiita maksamaan - emme siitä että meidän vuoksi ja huvitukseksi joutuu joku kärsimään tai tekemään työtä nälkäpalkalla vain siksi että me emme välitä paikallisisten hyvinvoinnista.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8y51eDNH3gxuveM39rfc4-VMALXdd4LiwODA40DOJVVKvQk47e4MyxQpWIiQbzfnDpNxt92BTSSnM8ZHhVtoPVC2SEA8Jc3mKKSVd-CwVg0VFfdDI_ap6fnnMVJkO44EEUQ8qzxCl8IY/s1600/Screen+Shot+2016-01-15+at+7.44.05+PM.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="230" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8y51eDNH3gxuveM39rfc4-VMALXdd4LiwODA40DOJVVKvQk47e4MyxQpWIiQbzfnDpNxt92BTSSnM8ZHhVtoPVC2SEA8Jc3mKKSVd-CwVg0VFfdDI_ap6fnnMVJkO44EEUQ8qzxCl8IY/s640/Screen+Shot+2016-01-15+at+7.44.05+PM.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Peak Planet - kirahveja Arushan luonnonpuistossa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-86311657671587505562015-12-30T20:06:00.000+02:002015-12-30T20:06:23.155+02:00Uuden vuoden lupaukset ja treeniplan 2016! Vuosi vaihtuu huomenna ja pakko kai sitä on suunnata mietinnät kuntosalini <b><a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/">Liikuntakeskus Vidan </a></b>uusien aikataulujen myötä uusiin päiväjärjestyksiin. Olen nyt tässä syksyn aikana saanut aika hyvän viikkorytmin käynteihin - miinus tämän joulun aika… Torstaisin ja sunnuntaisin on ollut Les Mills tunnit joilla olen käynyt jommalla kummalla, maanantaisin olen alkanut käymään kuntonyrkkeilyssä minkä jälkeen kädet tärisee. Lauantaisin olen salille mennyt jos ei muuta ohjelmaa ole ollut. Käyntikertoja on ollut 2-3/viikossa. Tarkoitus oli että nyt seuraavan neljän kuukauden ajan käyntikertoja nostetaan minimissään kolmeen viikossa. Sitten kun taas kevät tulee ja valoakin riittää niin siirryn sisämeiningeistä enemmän juurikin tuon vaeltamisen pariin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCcFEpMwjlbi8RDork6Mqam-2NpVEeA94vvR0AIcWM7qAGr7xIllTaV17gOKZEI-nD7rhtQvtztVlnVmosBOGpmfxdWERNGpgpsavu6Ua6umUepXiuyG3MkLp2mBiMXHqHGcpdUJI-17I/s1600/Screen+Shot+2015-12-30+at+7.59.24+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCcFEpMwjlbi8RDork6Mqam-2NpVEeA94vvR0AIcWM7qAGr7xIllTaV17gOKZEI-nD7rhtQvtztVlnVmosBOGpmfxdWERNGpgpsavu6Ua6umUepXiuyG3MkLp2mBiMXHqHGcpdUJI-17I/s400/Screen+Shot+2015-12-30+at+7.59.24+PM.png" width="277" /></a></div>
Nuo uudet aikataulut kun tänään ilmestyi ajattelin ensin että "ei helvetti, ompa huonot!" Reaktio johtui ihan siitä että torstain tuttu Les Mills Body Combat / Body Pump puuttui ohjelmasta. Tarkemman tarkastelun jälkeen kuitenkin mieli muuttui - täähän on superhyvä ajatellen sitä että treenikertoja ryhmäliikunnan puolella on pitänytkin lisätä! Tämä uusi lukkari antaa selkeästi vaihtoehtoja useammallekin päivälle - vaikka torstain Bodypump on tosi aikaisin - ei haittaa koska jos joka torstai ei voi duunista etäpäivää pitää niin silloin kun ei tuohon ehdi voi mennä kuntonyrkkeilyyn - maanantaisin se on muutenkin ollut raskas meno ihan vain koska maanantait on lähtökohtaisesti yök. Tälläisen alustavan suunnitelman tein!<br />
<br />
MA Kuntonyrkkeily<br />
KE Bodycombat<br />
TO Bodypump tai kuntonyrkkeily<br />
SU Bodypump tai Bodycombat<br />
<br />
Tällä uudella lukujärjestyksellä on siis huomattavasti helpompi nostaa käyntimäärä siihen minimi kolmeen viikossa koska mielekkäitä tunteja sijoittuu paremmin viikon varrelle ja aikatauluttaminen on helpompaa. Kiitos tästä!<br />
<br />
Uuden vuoden lupauksiin - tai siis päätöksiin - kuuluu treenikertojen lisäämisen lisäksi se röökin polton lopettaminen. Ajankohta tälle vielä ihan auki. Tosin - kaveri lopetti tuossa ja löysi oikein hyvän appsin tätäkin varten. Appsi laskee kuinka paljon röökejä on jäänyt polttamatta ja kuinka paljon rahaa se on säästänyt. Joku vastaava on pakko saada omaan käyttöön että näkee ihan konkreettisesti mitä se lopettaminen tarkoittaa. Lisäksi olen päättänyt kokeilla ihan vaikka kerta vedolla muutamia uusia lajeja. Yhtä vanhaa ja muutamaa uutta! Ratsastin nuorena tyttönä paljonkin mutta se on vain jäänyt. Takaisin hevosen selkään ainakin. Kaveri ehdotti että mennään kokeilemaan tankotanssia mutta jotenkin en jaksa nähdä meitä lihavia keski-ikäisiä koittamassa roikkua tangossa :) Mutta pidetään listalla. Kalliokiipeily köysien varassa - ehdottomasti listalla. Kuten myös miekkailu - jostain syystä sekin viehättää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfsV8K22ey3ZMq-3AvcSoD1VSdOMtdx0JR140dflE3WNbn3LA98R9LjI0f2b5NKwygoaWDTBODRC5ZA8R0WRIYwP2am5rTQFQnB6zGp4_y9or4dJik5CQ9OBwLWzjTK8LmQGIqT_26bho/s1600/Screen+Shot+2015-12-30+at+8.00.07+PM.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="199" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfsV8K22ey3ZMq-3AvcSoD1VSdOMtdx0JR140dflE3WNbn3LA98R9LjI0f2b5NKwygoaWDTBODRC5ZA8R0WRIYwP2am5rTQFQnB6zGp4_y9or4dJik5CQ9OBwLWzjTK8LmQGIqT_26bho/s320/Screen+Shot+2015-12-30+at+8.00.07+PM.png" width="320" /></a></div>
Muita uuden vuoden lupauksia lienee vain perinteiset että alkavana vuonna koitetaan olla joka suhteessa vähän parempia ihmisiä kuin ennen, tehdä oikeita päätöksiä ja muistaa kaikessa että kerranhan täällä vaan eletään. Oikein hyvää alkavaa vuotta kaikille! Oma vuodenvaihde menee todennäköisesti kylppärissä, verhot kiinni ja musiikit täysillä. Meille lemmikkien omistajille tämä on usein hyvin raskas päivä. Siitä huolimatta - pitäkää hauskaa!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-48708757735675778622015-12-23T21:21:00.004+02:002015-12-23T21:21:37.229+02:00Joulua!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo46peI76NY82eUURGqQQ_uI_6YL8pQDwWAJ1oOakcUKEloMIvK9PXl1_mVk-d429lhR_FgELprSHZxviajk624j_89YuRwli4Qmm7bh33r4WjY1__WOAVPuQxcRG0idFaTLu1nZBCycU/s1600/kilijoulu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="490" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgo46peI76NY82eUURGqQQ_uI_6YL8pQDwWAJ1oOakcUKEloMIvK9PXl1_mVk-d429lhR_FgELprSHZxviajk624j_89YuRwli4Qmm7bh33r4WjY1__WOAVPuQxcRG0idFaTLu1nZBCycU/s640/kilijoulu.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #cc0000; font-size: x-large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #cc0000; font-size: x-large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="color: #cc0000; font-size: x-large;">Mukavaa joulua kaikille blogin lukijoille!</span></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-61822557028757265642015-12-06T13:37:00.002+02:002015-12-06T13:37:36.271+02:00BodyCombat maratooni!Itsenäisyyspäivän vuoksi <a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/"><b>Vidassa</b></a> oli tänään erityisohjelmaa; kävijät sai äänestää BodyCombat ja BodyPump tunnin välillä - 90 minuutin maratoonirupeamana. Oman äänen sai BodyPumb mutta jo äänestäessä olin päättänyt että menen oli tunti sitten kumpi tahansa. Combat päihitti Pumpin äänestyksessä yhdellä äänellä. Vähän mietin että kuinka jaksan tunnin läpi sillä muutamiin viikkoihin en ole Combat-tunneillä käynyt - oli syysflunsaakin tuossa muutama viikko sitten joten ollut pakkokin ottaa vähän rauhallisemmin. Lisäksi näihin kumpaankin LesMills-ohjelmaan tuli hiljattain uudet ohjelmat - kummankin ohjelman trailerit tässä mukana. Uudella Combat- tunnilla en ollut vielä kertaakaan käynyt joten uuttakin opettelemista oli siis luvassa.<br />
.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/_Bx9kk0-WUI/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/_Bx9kk0-WUI?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/vnBTp0kEpKg/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/vnBTp0kEpKg?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><br />
Aamulla mietin että "apua jaksanko lähteä" sillä heräsin aika myöhään ja tunti starttasi jo kello 11. Hyvä että lähdin - oli superkivaa! Ja hyvin jaksoin sekä pysyin mukana myös hieman niissä oudommissakin sarjoissa. Tunnilla olisi voinut oman jaksamisen mukaan pitää taukoa mutta kukaan - en minäkään - ottanut omia taukoja. Yllättävän hyvin sen jaksoi mutta kyllähän siinä nyt hikeä pukkasi jo ensimmäisen vartin jälkeen ja vettä taisi mennä 1,5 litraa. Uuden ohjelman kuvioihin pääsi suhteellisen hyvin sisälle ja uudet biisit oli hyviä - erityisplussaa että yksi biiseistä oli David Guettaa - Guettan kanssa ei voi mennä vikaan oli tilanne mikä tahansa :) Ohjelma oli lähes tuplapitkä verrattuna normituntiin joka jo itsessään nostattaa sykkeet pilviin. Sen verran siinä väsähti että tunnin jälkeen olin parkkipaikalla sen verran pihalla että oli pakko miettiä hetken että "millähän mä tulin tänne" kunnes tajusin seisovani oman autoni vieressä…. Ihan ehdottomasti menisin maratoonitunnille uudemmankin kerran - ja olisi kiva jos niitä järjestettäisiin jatkossa vaikka säännöllisesti.<br />
<br />
Joku kysäisi tuossa hiljattain että olenko huomannut oman kuntoni parantuneet nyt tämän projektin aloittamisen jälkeen. Ehdottomasti - kyllä sen todisti jo tuo tämän päiväinen tunti. Samoin olen huomannut että vahvuutta on tullut myös - BodyPump tunneilla on jo isommat painot käytössä kuin silloin pari kuukautta sitten kun aloin sielä käymään. Aika helpolla se se kunto kuitenkin kohoaa ja tuloksia näkyy pienessä ajassa. Parissa kuukausessa kun näkee sitä kehitystä itsekin niin tokihan se motivoi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4TWNmqFZQeI-ndy7Pjl9CzxgKiRGh3nEIjqU9V-Zo9GmVJk7pvgsToeD-GVGuxhStdSYPVqJAym2w6YZfuAU9l6p-6JBv3rhbAbU_jjwic54eTgJXz7xdE6bIDluPUAtSAukyStLlhKk/s1600/Screen+Shot+2015-12-06+at+1.32.36+PM.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4TWNmqFZQeI-ndy7Pjl9CzxgKiRGh3nEIjqU9V-Zo9GmVJk7pvgsToeD-GVGuxhStdSYPVqJAym2w6YZfuAU9l6p-6JBv3rhbAbU_jjwic54eTgJXz7xdE6bIDluPUAtSAukyStLlhKk/s320/Screen+Shot+2015-12-06+at+1.32.36+PM.png" width="261" /></a></div>
Oli kiva ajella kotiin tunnilta kun Suomen liput liehuivat joka pihassa. Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille! Oma päiväni jatkuu rauhallisissa merkeissä. Meinasin tässä kohta vetäytyä sohvalle katsomaan <b><a href="http://www.telkku.com/ohjelmat/mina-makwan-amirkhani/133777/yle-tv2/942187">Makwan Amirkhanista kertovan dokkarin</a></b>. Minäkin tykkään tästä tyypistä erityisen paljon!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-26654056102198526112015-11-29T16:00:00.000+02:002015-11-29T16:00:52.170+02:00Onneksi kaikkea ei tarvitse ostaa….<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0AgjcaDGOwBkrKz12cNIoZhD7JxEKEL3lapKwVb2jIR99a3Rgq4Sz8xhjvyMUpIdnwY0vP-dvrt6nzYrFYjMNzaRcKsrpOZNaZyLuSKb10L4iyBwLkrvh3at5IgIH2lYGuAAqBaqe3C4/s1600/rinkka3.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="238" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0AgjcaDGOwBkrKz12cNIoZhD7JxEKEL3lapKwVb2jIR99a3Rgq4Sz8xhjvyMUpIdnwY0vP-dvrt6nzYrFYjMNzaRcKsrpOZNaZyLuSKb10L4iyBwLkrvh3at5IgIH2lYGuAAqBaqe3C4/s320/rinkka3.JPG" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Testatut otsavalaisimet</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizGF0Cmzq6i59pQpvvUVWNAXUb9l6k-CuDDB-rmCbCQ-awzvtuH7DHwdO2Ct6-9LglNqPoWuyJ8ZMNiNADUiGAUPsZwtydlQ7MX-jjN22S-bPT5uwb7WF9fYQctXKhPHowBS54yFavlls/s1600/rinkka2.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEizGF0Cmzq6i59pQpvvUVWNAXUb9l6k-CuDDB-rmCbCQ-awzvtuH7DHwdO2Ct6-9LglNqPoWuyJ8ZMNiNADUiGAUPsZwtydlQ7MX-jjN22S-bPT5uwb7WF9fYQctXKhPHowBS54yFavlls/s320/rinkka2.JPG" width="266" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rinkka näyttää ja tuntuu hyvältä<br />
selässä</td></tr>
</tbody></table>
Tuollainen reissu kuten meillä tulossa syö luonnollisesti rahaa. Kustannuksia ei tule pelkästään matkan osalta; vaan myös varusteiden sillä niiden on pakko olla hyvät. Aikaisemmassa bloggauksessani <a href="http://korsosta-afrikan-katolle.blogspot.fi/2015/11/mita-messiin-kilimanjarolle.html"><b>täällä</b></a> vähän mietiskelinkin että mitä pitää mukaan ottaa ja hankkia. Kun lähtökohdat useamman päivän vaellukseen on ne mitkä ne itselläni on - ei tarvittavia varusteita ole juurikaan entuudestaan lojumassa kaappien perukoilla. Kaikki pitää hankkia. Laadukkuus ja käyttömukavuus on todella korkealla varusteiden vaatimuslistalla koska en ainakaan itse halua että vaellus kärsii tai jopa huipun saavuttaminen epäonnistuu siksi että varusteet on epämukavat tai lahoavat matkalla.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-JpoRW1luXZs/VlrYsugD7TI/AAAAAAAADd0/xS9v7HC4Y00/s1600/IMG_1963.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="http://4.bp.blogspot.com/-JpoRW1luXZs/VlrYsugD7TI/AAAAAAAADd0/xS9v7HC4Y00/s200/IMG_1963.JPG" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Postilakosta huolimatta paketti<br />
tuli parissa päivässä</td></tr>
</tbody></table>
Onneksi tosiaan kaikkea ei tarvitse ostaa! Yhteistyökumppanini <b><a href="http://www.liizi.fi/">Liizin </a></b>kautta voi vuokrata retkeilytarvikkeita - tosin heidän valikoimastaan löytyy tavaraa myös kotiin, lastentarvikkeita sekä työkaluja ja valikoima kasvaa koko ajan. Tuotteet on laadukkaita - ja vuokraamalla säästää kyllä pitkän pennin verrattuna siihen mitä kustantaisi ostaa itselleen uutena esimerkiksi ne tuotteet mitä itseltäni puuttuu matkalle; rinkka, makuupussi, otsavalaisin, makuualusta noin nyt alkuun tulee mieleen puutelistalta. Rinkan vuokraus, kuten muidenkin tuotteiden onnistuu niin kätevästi tuolta. Vuokrattavat tarvikkeet tulee postipaketilla kotiin muutamassa päivässä.Tottakai varmasti jos vastaavia reissuja harrastaa useamminkin kuin kerran joskus kymmenessä vuodessa se itselle hankinta kannattaa. Retkeilytarvikkeiden vuokraus on itselleni kuitenkin tällä hetkellä mielekkäämpi vaihtoehto kuin rahan käyttäminen useiden satojen eurojen edestä ostamiseen ja tavaran kertyminen kaappeihin. Kaikkea ei tietenkään vuokrata voi mutta ne mitä voi niin ehdottoman hyvä vaihtoehto!<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi47cSMfsBbeUawofd9Mp9zv9E2fF8H1kjbg85Ru8pGDZh8JuCOKaDOJCQlWKlaNgWuI8W_vzvddHe7c6iWRyRY515v98BXeDDCpoFLZWZ_ZQEuVgyEnZyyCLXGjaLd7M3EmUmiDHw26F4/s1600/rinkka4.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi47cSMfsBbeUawofd9Mp9zv9E2fF8H1kjbg85Ru8pGDZh8JuCOKaDOJCQlWKlaNgWuI8W_vzvddHe7c6iWRyRY515v98BXeDDCpoFLZWZ_ZQEuVgyEnZyyCLXGjaLd7M3EmUmiDHw26F4/s200/rinkka4.JPG" width="166" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puoliso testaa otsalamppua</td></tr>
</tbody></table>
Meillä oli nyt testissä Liizin kautta <b><a href="http://www.liizi.fi/haglofs-nejd-50-rinkka.html">Haglösin 50 litrainen rinkka</a></b> sekä muutama otsavalaisin; tehokkaampi <b><a href="http://www.liizi.fi/lumonite-otsavalaisin.html">Navigator</a></b> ja sitten kevyempi malli <b><a href="http://www.liizi.fi/otsalamppu.html">Lumonite Compass.</a> </b> Kaikki tuotteet äänestettiin sekä itseni että puolison puolesta jatkoon - todella päteviä tarvikkeita ajatellen meidän reissua. Otsalappujen testauksesta koiriemme kera pimeässä metsässä kerroin toisen blogini puolella <b><a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi/2015/11/valoa-pimeyteen.html">täällä</a></b> - käy lukemassa.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaaLzVrnwecHiZxJ65uCkrDYv4VMVqNa-7dvFUZHqLg2UesZ6deKs6uMMnKAm458UlMGV-eKQ4I3qKltMRDnbQV2t0m6ZQ9mG9cJO6l64G5dOtqsKN0UOhMXi-Lf1zQhSg60mDkxUT_FE/s1600/IMG_2012.PNG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaaLzVrnwecHiZxJ65uCkrDYv4VMVqNa-7dvFUZHqLg2UesZ6deKs6uMMnKAm458UlMGV-eKQ4I3qKltMRDnbQV2t0m6ZQ9mG9cJO6l64G5dOtqsKN0UOhMXi-Lf1zQhSg60mDkxUT_FE/s320/IMG_2012.PNG" width="180" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rinkkatestin statistiikkaa</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-X0WhXbN_XDk/VlrYHyTiZ6I/AAAAAAAADdc/k8fllu1ohwk/s1600/rinkka1.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="132" src="http://2.bp.blogspot.com/-X0WhXbN_XDk/VlrYHyTiZ6I/AAAAAAAADdc/k8fllu1ohwk/s200/rinkka1.JPG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Säätäminen itselle sopivaksi<br />
on helppoa</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Virallista rinkkatestiä tein tuola meidän lähimetsässä yhdessä Arttu-koiran kanssa vaikka onhan tuota testailtu ja tutkailtu tässä jo monena päivänä. Kierrettiin tarkoituksella vähän haastavammassa maastossa pysyen pois poluilta ja sorateiltä niin paljon kuin mahdollista jotta saatiin kunnolla tuntumaa rinkkaan - liukkailla kallioilla, kivien ja kantojen yli, kuusen oksien alta. Latasin painoksi 2 x 2 kilon painoiset käsipainot sekä random vaatteita sekä tavaraa - painoa oli toista kymmentä kiloa pakattuna sekä rinkan oma paino. Rinkka on säädettävissä kantajan selän mukaan mikä lisää käyttömukavuutta - säätäminen itselle sopivaksi oli simppeli ja nopea homma. Paino rinkassa jakautui hyvin tasaisesti enkä tuon meidän testikävelyn aikana kertaakaan tullut epämukavuuden tai liian painon tunnetta. Rinkassa on mukavasti tilaa kyllä ja eri taskuja sekä pakettiin kuuluu myös erillinen sadesuoja. Hyvin voisin kuvitella kantavani tätä selässäni pitempiäkin matkoja mitä nyt teimme ja puoliso kuittaa olevansa samaa mieltä. Tätä tapaa treenata Kilimanjarolle suositellaan kovasti ihan ykköstapana - eli vaihtelevassa maastossa kävelyä eri pituisia matkoja rinkka selässä. Sitähän se koko homma sielä sitten on joten valmentautuminen näin on tärkeää ja sitä pitää jatkossa omaankin treenikalenteriin lisätä merkittävästi. Tänään jatkan treeniä vielä illemmalla BodyPumpin merkeissä <b><a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/">Vidassa</a></b> - selän lihaksisto ainakin kaipaa vielä paljon enemmän voimaharjoittelua juurikin tuota rinkan kantamista selässä mielessä pitäen.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipagIs4CKpzWl6pEfJ7TBVXk8p8Wv6wuPrsWHxTOrQrWoGTRzzrfzrI6EYrKCyGWLfGAIQSvzjiK2JRwGG-MeUzELmTEbAqzriHqlCTb1f63LMdfJ92n5-0Li6LKLqUplFHRtXayq0ktI/s1600/IMG_2009.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipagIs4CKpzWl6pEfJ7TBVXk8p8Wv6wuPrsWHxTOrQrWoGTRzzrfzrI6EYrKCyGWLfGAIQSvzjiK2JRwGG-MeUzELmTEbAqzriHqlCTb1f63LMdfJ92n5-0Li6LKLqUplFHRtXayq0ktI/s200/IMG_2009.JPG" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Arttu-koira testipoluilla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<b><a href="https://www.facebook.com/liizifi/?ref=ts&fref=ts">Liizin Facebook-sivuilla</a></b> on muuten vielä huomiseen 30.11.2015 voimassa oleva tarjouskamppis; 25% alennusta retkeilytarvikkeiden yli 40 euron vuokrauksista. Kannattaa käydä tsekkaamassa jos retkiä on näköpiirissä ja pistää sivusto muutenkin tykkäyslistalle niin pysyy perillä kun tarjouksia tulee.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-19356757535087230482015-11-20T18:49:00.001+02:002015-11-20T18:49:18.357+02:00Mitä messiin Kilimanjarolle?Tykkään miettiä asioita ennakkoon - varsinkin tälläisiä kuten varusteita mukaan retkelle. Oma retkeilytausta nyt on mitä on eli ei paljoa mitään niin hankittavaa on, oikeastaan mitään ei ole valmiina. Puolison tilanne on hieman parempi - häneltä löytyy kaapista jo yhtä sun toista mitä tuollakin tarvitaan. Itseltäni ei joten suunnitelmia täytyy tehdä ennakkoon jo mitä hankkia pitää. Osittain ihan siksikin että saa jyvitettyä kuluja pidemmälle aika välille eikä kertashoppailulla tarvitse kaikkea hankkia, osa varusteista taas kaipaa hieman sisäänajoa ennen lopullista käyttötarkoitusta. Tärkein on - eli ne kengät. Myös pikkureppu minne pakataan joka päivän reittiosuudelle tarvittavat kamat; kamera, puhelin, vettä, välipalaa sekä lounas. Kantaja kantaa rinkan missä on nuo muut tarvittavat tavarat - tietenkin painoraja näissäkin on joten järkevää ja maltillista pakkaamista. Onneksi on internet mistä löytyy paljon lähteitä siitä mitä mukaan pitää ottaa. Internettiä on tullut selattua myös että mitä ja mistä hankin sekä ihan fyysisestikin alan kaupoissa pyöritty on. Tässä alla hieman listaa… Tämä <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=PZw7kw6E97g">video</a></b> oli yksi oiva apu miettiessä että mitä tarvitaan mukaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/PZw7kw6E97g/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/PZw7kw6E97g?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYdNs-ZVnmX8Ga6CCS4XquXJ0VB6C8XCtiaNRfaUn3O7Vb0Igxind4rM-Z6mH5_hL49IrrA8OJcyGY23EQF_CX930awoh_8pghKNGubTq48akVK8cRvOVEQlDjxBf5YjkbeU9Y55SIRdI/s1600/Screen+Shot+2015-11-20+at+6.28.14+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="125" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYdNs-ZVnmX8Ga6CCS4XquXJ0VB6C8XCtiaNRfaUn3O7Vb0Igxind4rM-Z6mH5_hL49IrrA8OJcyGY23EQF_CX930awoh_8pghKNGubTq48akVK8cRvOVEQlDjxBf5YjkbeU9Y55SIRdI/s200/Screen+Shot+2015-11-20+at+6.28.14+PM.png" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Julbo Explorerit</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<ul>
<li>vaelluskengät (on!)</li>
<li>päiväreppu (on!)</li>
<li>aurinkolasit (nämä haluan - <b><a href="https://www.julbo.com/en/10/products/sunglasses/mountain/model/explorer_6024.html">Julbo Explorer</a></b>)</li>
<li>otsalamppu</li>
<li>makuupussi</li>
<li>makuualusta</li>
<li>vesipulloja (on!)</li>
<li>kävelysauvat (nämä saa vuokrata kiipeilyfirmalta - en aijo ostaa)</li>
<li>rinkka</li>
<li>housut (vielä etsin millaiset olisi parhaat)</li>
<li>kuoritakki</li>
<li>fleecetakki</li>
<li>lämmin toppatakki </li>
<li>alusvaatetta (paitoja, trikoita..)</li>
<li>sukkia</li>
<li>hanskoja</li>
<li>huiveja</li>
<li>hattuja</li>
<li>kevyempää kesävaatetta alemmille korkeuksille </li>
</ul>
<div>
<br /></div>
<div>
Näiden lisäksi tietenkin tarvitaan vielä paljon pienempää tilpehööriä hygieniatarvikkeista lähtien - mutta onneksi aika vähän. Toisaalta kuitenkin ihan vapauttavaa lähteä reissulle missä ei tarvitse (eikä voi) hirveästi huolehtia ulkoisesta olemuksesta. Meikkejä ei tarvitse - milläs peset pois ja missäs meikkaat - tai miksi. Shampoota ja suihkugeeleille ei ole käyttöä kun ei ole suihkua missä viikkoon käydä. Hampaat sentään onnistuu pesemään. Välineurheilua tämä kyllä siinä mielessä on että hyvät, laadukkaat välineet on kuitenkin aika iso osa sitä onnistumista. Olosuhteet ja lämpötilat voi kuitenkin vaihdella rajustikkin, eikä kukaan varmasti myöskään halua pilata kokemusta sillä että on rimpulat aurinkolasit joista ei ole mitään apua häikäisevällä jäätiköllä, joutuu palelemaan öisin kun makuupussi on kehno tai huiputuspäivän yönousuun on varattu liian tehoton otsavalo ja toikkaroit puolisokeana mäkeä ylös. Onhan tuossa listassa vielä hankittavaa. Onneksi matkan päätteeksi tehtävä safari ei sentään vaadi sen enempää ostoksia - kunnon kiikarit kyllä koska haluan kiikaroida niitä eläimiä - varsinkin kirahveja! </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-27004013469539092142015-11-08T15:17:00.001+02:002015-11-08T15:17:59.378+02:00Kaamosta...Syksy ja pimeys runttaa päälle. Onneksi on lämmin eikä lunta, mutta tuo pimeys… Koirien kanssa ei enää valoisalla ulos ehdi kuin viikonloppuisin. Ei yhtään kivaa kun päivän valoisa aika menee työpaikalla. Joskus, esimerkiksi nyt, toivoisin olevani vuorotyöläinen enkä perusvirka-aikaa tekevä jotta sattuisi ehkä enemmän vapaa-aikaa muulloinkin kuin pimeinä iltoina. Tänään vettä satanut puolestaan aamusta alkaen joten ei hauskaa tämäkään! En ole ikinä ollut talvi-ihmisiä ja harvemmin ollut syksysäistä harmissani. Joten tämä syksy on vaan tuntunut paljon pidemmältä ja pimeämmältä. Energiatasot on kyllä ihan nollassa.<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdFtfGQbr0lZjbhjWL7kg6wYnnEoh7LZF_pezXPURZSAtH_TnvXr71PDl29Bcts_-Nog5lIaTJ4zeeNax1D3AZR3TignkmlyosKoWN8bI-rZmwmLe5UCV_oX3nVUOdGpmSLSGj_d8CDFk/s1600/painot.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdFtfGQbr0lZjbhjWL7kg6wYnnEoh7LZF_pezXPURZSAtH_TnvXr71PDl29Bcts_-Nog5lIaTJ4zeeNax1D3AZR3TignkmlyosKoWN8bI-rZmwmLe5UCV_oX3nVUOdGpmSLSGj_d8CDFk/s400/painot.JPG" width="400" /></a><br />
Kävin eilen shoppaamassa käsipainot kotiin sekä fysioterapeutin suosituksesta puolisolle jumppapallon selkäkipuja lievittämään ja ehkäisemään. Nuo käsipainot hankin oikeastaan juuri tälläisiä masentavia syyspäiviä varten jolloin ei oikeastaan innosta tehdä mitään eikä huvita lähteä minnekkään.<br />
<br />
Olisipa kesä ja aurinkoa, pitkät valoisat illat…. Vähän tylsältä tuntuu tosiaan kaikki eikä mikään innosta. Kaamosmasennus?<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-84515717803101130192015-10-29T08:50:00.001+02:002015-10-29T08:50:14.435+02:00Mitä tuo lysti maksaa?Aika moni kenelle olen kertonut tulevasta retkestä on kiinnostunut kuulemaan kuinka paljon matka maksaa. Kustannukset alkavat olla aika hyvin selvillä jo, osa maksettunakin - Peak Planetin depostit ja lennot.<br />
<br />
Suurimmat kuluerät on tietenkin lennot sekä itse matka.<a href="http://www.peakplanet.com/"><b> Peak Planetin</b></a> paketti tuli maksamaan 2566 euroa per henkilö. Tähän hintaan sisältyy:<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-tftj4vLS-yE/VjHAfzc8JhI/AAAAAAAADPk/U_YG1IoqzdI/s1600/lennot.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-tftj4vLS-yE/VjHAfzc8JhI/AAAAAAAADPk/U_YG1IoqzdI/s400/lennot.jpg" width="310" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lennot varattu!</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<ul>
<li>lupamaksut kiipeilystä Kilimanjarolla</li>
<li>täysihoito kiipeilyn ajan (6 yötä vuorella ruokineen)</li>
<li>oppaiden ja kantajien palvelut</li>
<li>kuljetukset hotellilta kiipeilyreitille ja takaisin</li>
<li>lentokenttäkuljetukset</li>
<li>kolme yötä hotellissa (kaksi ennen kiipeilyä, yksi palatessa)</li>
<li>kaksi illallista hotellissa, kolme aamiaista</li>
<li>päivän Arushan safari (sisältäen lounaan) </li>
</ul>
<div>
Lentojen hinnaksi per henkilö tuli 988 euroa - <b><a href="https://www.klm.com/home/fi/fi">KLM </a></b>vie ja tuo Amsterdamin kautta Kilimanjaron kentälle. Lennot on jo ostettuna. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Pakollisia maksuja mitä hintaan ei sisälly tulee jonkin verran:</div>
<div>
<ul>
<li>viisumi (hankitaan kentältä) noin 44 euroa</li>
<li>pakollinen matkavakuutus (meillä on vuoden vakuutukset jotka kattaa tämän)</li>
<li>kuljettajille ja oppaille paikan päällä maksettavat tipit, noin 250 euroa</li>
</ul>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://www.peakplanet.com/wp-content/uploads/2012/04/campsite-e1411607890627.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://www.peakplanet.com/wp-content/uploads/2012/04/campsite-e1411607890627.jpg" height="226" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Peak Planet - leiri Kilimanjarolla</td></tr>
</tbody></table>
<div>
Pyöreästi siis per henkilö hinnaksi tulee noin 3850 euroa. Käyttörahaa ei retkellä kauheasti tarvitse - vuorenrinteillä ei turistikrääsäkauppoja ole eikä baarejakaan jossa voi käydä levähtämässä ja juomassa pari kaljaa. Safarinkin on tiivis päivän paketti joka keskittyy eläimiin joten ostosmahdollisuudet on sieläkin nolla. Koko matkan aikana meillä on vain yksi vapaapäivä ennen huipulle lähtöä. Saavumme iltalennolla joten tästä syystä buukkasimme ylimääräisen hotelliyön jotta voimme käyttää tuon kiipeilyä edeltävän päivän lepoon. KLM lennot saapuu aina vasta illalla joten ei oikein innostanut idea että heti seuraavana päivänä pitäisi aloittaa pitkä vaellus. Pakko saada siis elpyä lentomatkasta ja lepäillä päivä. Majoitumme Marangussa joten vapaapäivän aikana pääsee tutustumaan kaupunkiin myös. </div>
</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Käyttörahaa tietenkin jonkin verran pitää mukana olla. Lisäkustannuksia tulee myös varustehankinnoista joista postaan lisää myöhemmin. Tietenkin myös kokonaiskustannuksissa on huomiotava myös se mitä kotona tarvitaan meidän ollessa poissa - koirien hoidonjärjestäminen varmasti isoin yksittäinen menoerä tässä asiassa. Karkeasti siis jos arvoisin - matka kaikkinen kustannuksineen tulee olemaan noin 5000 euroa per henkilö. Euromääräisenä iso summa mutta näin kun kokemuksena ja kokonaisvaltaisena hyötynä itselle ajattelee - kyllähän tuon summan voisi paljon huonomminkin käyttää. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-50004165434386792962015-10-22T21:09:00.000+03:002015-10-22T22:07:30.624+03:00Yllättäen pidänkin BodyPumpistaOlen nyt kolme kertaa käynyt tuola <b><a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/">Vidassa</a></b> torstaisin <b><a href="http://www.lesmills.com/workouts/fitness-classes/bodypump/">BodyPump</a> </b>tunnilla. Ensimmäisen kerran jälkeen saatoin jopa treenikavereille Hannalle ja Johannalle mainita että "ei oo mun juttu, en tuu tänne enää koskaan". Olen surullisen kuuluisa siitä etten omista ensimmäistäkään lihasta, varsinkaan yläkropassa. Jotenkin en siis ihmettele että ensimmäisen kerran jälkeen fiilikset oli - never again. Seuraavana päivänä vielä vahvemmin koska sattui käsiin ja jalkoihin - hyvä kun kahvikuppia jaksoi nostaa. Päätin kuitenkin mennä toisenkin kerran ja kolmatta kertaa ei tarvinnut edes miettiä. Ensimmäisen kerran fiiliksiä latisti luonnollisesti taas kerran se että iso osa tuntia meni sähläämiseen painojen vaihtojen kanssa. Nyt kun tunnin kulku on tullut tutummaksi osaa jo miettiä valmiiksi mitä tarvitsee ja missä kohtaan.<br />
<br />
Oman kolmen kerran kokemuksen perusteella tuo tunti on ihan loistava kaikille. Ihan siitä syystä että voit ladata omaan pisteeseen painoja ja tankoja laidasta laitaan sekä käyttää niitä oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Ei tarvitse rehkiä äärirajoilla tai heittää tankoa nurkkaan kun ei jaksa - vaan voi vaihtaa kevyempään ja tietty päin vastoin - jos tuntuu että painoa ei ole tarpeeksi helposti vaihdat lisää hanaa kun olet tunnin alussa kerännyt eteesi eri painoisia kiekkoja, tankoja ja käsipainoja. Liikesarjat on helppoja - kikkailua ja rytmitajua ei tarvitse olla joten ilman sekoilua ja kompastumista omiin jalkoihin selviää. Lemppariksi on muodostunut hauiskääntö, se on mukavaa. Punnertamista inhoan. Onneksi senkin voi tehdä monella tapaa. Tunnilla on motivoiva vetäjä kuten BodyCombat tunnillakin joka korjaa tekemistä tarvittaessa. Se oli kyllä ihan totta mitä kaverini Hanna sanoi kun ensimmäistä kertaa tuonne mentiin että tuloksia alkaa tulla alussa aika äkkiä ja nopeasti voi lisätä painoja. Tänään lisäsin volaa jo ja ei ollut huono päätös. Löysin tämän lyhyen esittely videon Les Mills BodyPumpista - kannattaa katsoa!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/fM4rGKoLjoQ/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/fM4rGKoLjoQ?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-6B5sUxWEEBM/Viklohke2RI/AAAAAAAADOk/m5304o-nxxM/s1600/Screen%2BShot%2B2015-10-22%2Bat%2B8.38.52%2BPM.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="153" src="http://4.bp.blogspot.com/-6B5sUxWEEBM/Viklohke2RI/AAAAAAAADOk/m5304o-nxxM/s320/Screen%2BShot%2B2015-10-22%2Bat%2B8.38.52%2BPM.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän päivän BP HeiaHeiaan merkattuna -<br />
fiilis täys kymppi.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Toinen juttu mistä pidän ja minkä hiljattain löysin on <a href="https://www.heiaheia.com/"><b>HeiaHeia</b></a> sovellus. Olin etsiskellyt jo tovin jotain näppärää työkalua jonne kirjata omia treenejä. Itselleni seuranta on osa motivointia - ihan siksi että haluan nähdä että teen jotain. HeiaHeia on tähän varsin näppärä. Kirjaan ylös päivitäiset jutut - melko ylimalkaisesti mutta pääasia on että kirjaa ja voi itse katsella mitä sitä on tehnyt.<br />
<br />
Näistä postiivisista asioista huolimatta masentaa tuo fakta että sää muuttuu koko ajan sateisemmaksi, pimeämmäksi ja kohta on talvi… Epämiellyttävää mutta onneksi on tuo liikuntakeskus missä voi käydä vaikka tuuli tuivertaa, sataa ja on kylmä. Koiralenkitkin aikaistuu ja pian pitää ryysiä suoraan kotia tullessa metikköön jos meinaa vähänkin päivänvalon aikaan ulos päästä. Talvea tosin odotan nyt ensimmäistä kertaa sillä en todellakaan pidä lumesta ja kylmästä. Pakko on sekin mörkö voittaa sillä eihän sielä vuorella mikään lämmin ole joten pakkasen sietoa on sitäkin pakko tässä kasvattaa...<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-27219137309450511342015-10-17T19:35:00.001+03:002015-10-17T19:35:20.104+03:00Nuuksiossa lauantairetkellä<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWooxBrHG2kDMaMaYkkI7EIldjnJ_M1p62x6DNObsQCgAvm4V9XAPWbMp4tf1uqgXnXM7uiDC8MgoDHWL-X6MKwfbKsptkLStby1Cb_z7nt73Hm3oVhYd1RlG3pfIznXRQLvAK032COIc/s1600/2.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWooxBrHG2kDMaMaYkkI7EIldjnJ_M1p62x6DNObsQCgAvm4V9XAPWbMp4tf1uqgXnXM7uiDC8MgoDHWL-X6MKwfbKsptkLStby1Cb_z7nt73Hm3oVhYd1RlG3pfIznXRQLvAK032COIc/s400/2.JPG" width="400" /></a>Käytiin kaveriporukalla viettämässä päivää <a href="http://www.luontoon.fi/nuuksio"><b>Nuuksiossa</b></a>. Sää oli ihan paras patikointiretkelle ja kolmisen tuntia saatiin helposti vierähtämään reissulla. Ihmisiä oli todella paljon liikkeellä - kokeneemmat Nuuksion kävijät osasivat kertoa että koskaan eivät ole nähneet sielä niin paljoa porukkaa. Parkkipaikat oli aivan tukossa. Liekkö syynä ollut että kadonneen Nelan etsinnät ovat houkutelleet alueelle poikkeavan paljon väkeä, muitakin kuin etsintään osallistua. Väen paljoudesta huolimatta oli oikein mukava päivä, hienot maisemat ja loistavaa seuraa tietenkin - viiden naisen ja kolmen koiran joukkueen vahvuudella oltiin liikkeellä. Kierisimme neljän kilometrin Haukankierroksen. Oikein mukava reitti, sopivasti nousua ja laskua sekä hyvin leppoisaa etenemistä. Kuvat kertoo enemmän kuin sanat, kaunistahan sielä on luonnon keskellä! Minulla on testissä <b><a href="http://www.sony.fi/electronics/cyber-shot-kompaktikamerat/dsc-rx100m3">Sonyn RX100III</a> </b>kamera tällä hetkellä jolla kaikki kuvat otettu. Näppärä peli kyllä!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQackNAaA034jEoUEqp-D733CwomiPmalDpUhH1aYAYqWHvxhk4BV2FaC8HNpd_mMBmRQyFMA8A3IY7BnEittNAYj1d22VE-FXAMj0QrP5yTghx8obirmjluwwqd2vLmDHIAoztfW4D-w/s1600/1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQackNAaA034jEoUEqp-D733CwomiPmalDpUhH1aYAYqWHvxhk4BV2FaC8HNpd_mMBmRQyFMA8A3IY7BnEittNAYj1d22VE-FXAMj0QrP5yTghx8obirmjluwwqd2vLmDHIAoztfW4D-w/s640/1.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhmHiqUkglb1re_I8Wq-lxymD6AWbbNrmcAMijM_ozVGUlr9uxX9cvwyJ0VHV6HUXWsUdME9LV9iVzAvKVpKfp0Bz0HOH_arKh_k-sDqHPPz7Ka16kLrJ45BTru_oLhpttBXVBUZmRm1w/s1600/4.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjhmHiqUkglb1re_I8Wq-lxymD6AWbbNrmcAMijM_ozVGUlr9uxX9cvwyJ0VHV6HUXWsUdME9LV9iVzAvKVpKfp0Bz0HOH_arKh_k-sDqHPPz7Ka16kLrJ45BTru_oLhpttBXVBUZmRm1w/s640/4.JPG" width="640" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK7Q2xkGyV3yBlxKRFH1jRBPl1LflSzaG3DvcXNBmOO589vL5S6Mh_S45FJY3gX2FzESt2SydhaKlbjytVODfYrtyzIC7G7MLMRkt0lUzsuaMl9TgKeOTaw5RYaug2tn4-adAPstkrSso/s1600/5.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgK7Q2xkGyV3yBlxKRFH1jRBPl1LflSzaG3DvcXNBmOO589vL5S6Mh_S45FJY3gX2FzESt2SydhaKlbjytVODfYrtyzIC7G7MLMRkt0lUzsuaMl9TgKeOTaw5RYaug2tn4-adAPstkrSso/s640/5.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD-DuaAA0g9yG8J5h8nLwoTr3m-0EDz_Q7yI1xXZzuosKsaNlyiq4loTmP6dTeswQOVFyHkbzqFFUis0E-ohkPQNZMEEs1uwhiUDyWa4FKaZSEcMija9B3jCsBavNZzplSzlQR9msydLk/s1600/3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="426" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD-DuaAA0g9yG8J5h8nLwoTr3m-0EDz_Q7yI1xXZzuosKsaNlyiq4loTmP6dTeswQOVFyHkbzqFFUis0E-ohkPQNZMEEs1uwhiUDyWa4FKaZSEcMija9B3jCsBavNZzplSzlQR9msydLk/s640/3.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-91565079694176910922015-10-13T20:24:00.000+03:002015-10-14T08:32:20.156+03:00Viesti vuorelle mukaanVien mukanani vuorelle viestin joka on niin tärkeä että edes se Afrikan katto ei ole tarpeeksi korkea ja näkyvä paikka sitä julistaa. Hyvä alku kuitenkin ja toivottavasti viesti näkyy sieltä selkeästi, laajalle ja ihmiset sen kuulevat.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwnceP6Mtt1pPu_bFxvPz4ejtt0mwYvG5cA0SVdQb7YoGqppFPja_mwKtNFqraZ5ZQGglSBnGhqEXAqxLu0Q_WYNc5wR_AfHYCTB4q-7L_WElLoptVjhH-1B_tSWLMJjp1DGB3R4ktHzc/s1600/Untitled+design.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwnceP6Mtt1pPu_bFxvPz4ejtt0mwYvG5cA0SVdQb7YoGqppFPja_mwKtNFqraZ5ZQGglSBnGhqEXAqxLu0Q_WYNc5wR_AfHYCTB4q-7L_WElLoptVjhH-1B_tSWLMJjp1DGB3R4ktHzc/s640/Untitled+design.jpg" width="451" /></a>Olen jo aikaisemmin maininnut kirjoittavani myös toista blogia<b>.<a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi/"> Tassunpohjia blogi</a> </b>keskittyy koira-aiheen ympärille ja erityisen lähellä omaa sydäntä on kodittomat koirat ja niiden auttaminen. Kodittomia koiria voi auttaa erityisen hyvin valistamalla ihmisiä steriloimaan koiransa. Koiria on maailmassa ihan liikaa nykyisellään ja steriloimattomat koirat lisääntyy; oli sitten kyseessä vapaana kulkevat koirat tai ihan lemmikkikoirat joille vahinkoja sattuu. Meillä Suomessa kodittomien koirien ongelma ei ole niin näkyvä, mutta jo Euroopassa tilanne on järkyttävä - koko maailmassa sanoinkuvaamattoman kauhea. Kyse ei ole muutamista tuhansista koirista - vaan sadoista miljoonista koirista. Kodittomana syntyneen, kadulle tai koiratarhoille hyljätyn koiran kohtalo on harvoin muu kuin kuolema. Joko sinne kadulle sairauksien, onnettomuuksien, luonnonolosuhteiden, ihmisen aiheuttaman julmuuden vuoksi tai lopetettuna koiratarhoille. Moni ajattelee että ratkaisu kodittomien koirien on ongelmaan on että "tapetaan ne kaikki". Tappaminen ei kuitenkaan ratkaise mitään sillä koiria hyljätään koko ajan lisää ja niitä syntyy koko ajan lisää. World Health Organization on myös linjannut että <a href="http://www.oie.int/doc/ged/D9926.PDF"><b>ainoa kestävä ratkaisu</b> </a>on sterilointi. Kun koirat - ja kissatkin, eivät enää voi lisääntyä - ongelma ratkeaa ajan kanssa itsestään. Kun ihmiset steriloivat lemmikkinsä ei vahinkoja pääse sattumaan eikä populaatiot kasva. Suomessa vaikka ei koiraongelmaa ole, meillä on valtava ongelma kissojen kanssa. Maaseudulla varsinkin kissat kulkevat vapaana, steriloimatta ja ei-toivottuja pentueita syntyy. Suomessa eläinsuojelu joutuu lopettamaan noin 10000 kissaa joka vuosi. Ei ollenkaan hyvä juttu.<br />
<br />
Haastattelin toisen blogini puolella <a href="http://kulkurit.fi/"><b>Rescueyhdistys Kulkurit ry</b>:</a>n silloista varapuheenjohtajaa Taijaa kesäkuussa. Lue tuo kirjoitus<a href="http://tassunpohjia.blogspot.fi/2015/06/onko-jarkee-vai-ei-on-ja-haastan.html"><b> täältä</b></a> ja saat hyvän taustatiedon siitä mitä kyseinen yhdistys on viime aikoina menestyksekkäästi tehnyt sterilointikampanjoiden eteen - ja miksi. Kulkureilla on käynnissä pitkäaikainen projekti #spayone. Tarkoitus varainkeruun lisäksi sterilointeja varten Romaniassa myös kiinnittää ihmisten huomiota asiaan ja tuoda näkyvyyttä sille kuinka kestävää eläinsuojelutyötä voi tukea - sekä tietenkin huolehtia oman lemmikin steriloinnista.<br />
<br />
Juttelin tuossa muutama ilta sitten Kulkureiden toiminnanjohtajan Sallan kanssa tästä heidän hankkeestaan sekä omasta projektistani kiivetä mäen päälle. Oma motivaationi vain kasvaa kun saan viedä Kulkureiden viestin mukanani ja seisoa huipulla kyltin kanssa joka muistuttaa ihmisiä että eläinten sterilointi pelastaa henkiä. Erityisen hienon fiiliksen asiaan tuo tietenkin että voin omakohtaisesti näin kiittää Kulkureita edistyksellisestä ja kestävästä työstä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.<br />
<br />
Kyltti reppuun siis!<br />
<br />
<b>Lue lisää:</b><br />
<br />
<a href="http://kulkurit.fi/steriloinnit/"><b>Rescueyhdistys Kulkurit ry - tietopaketti steriloinneista</b></a><br />
<a href="https://www.facebook.com/Spayone-by-Rescueyhdistys-Kulkurit-ry-1689006134654903/timeline/"><b>#spayone kampanjan Facebook-sivut</b></a><br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-66190708547499445142015-10-07T19:45:00.000+03:002015-10-07T19:45:41.404+03:00SportsTracker - uusi ulkoilukaveri <table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbCmgwdOUjKzLDWXigQ0kVEZhWiLW8tSbWxfKFpbsbD66Rg8YwSuyzVbl2Vb7VcSwcr9g8F7_a-l3ObCHQvjVvvbgfFAvNhbsW34jyXkF33as8IJSAhm70RNCfV9khNUEyZHP7AGHwQOk/s1600/Screen+Shot+2015-10-07+at+6.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="258" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbCmgwdOUjKzLDWXigQ0kVEZhWiLW8tSbWxfKFpbsbD66Rg8YwSuyzVbl2Vb7VcSwcr9g8F7_a-l3ObCHQvjVvvbgfFAvNhbsW34jyXkF33as8IJSAhm70RNCfV9khNUEyZHP7AGHwQOk/s400/Screen+Shot+2015-10-07+at+6.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lenkki metsässä Jimin kanssa SportsTrackerin näkökulmasta</td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnW5Ee58s8ji3cJUsqSMF4kDFRUEIIhM5dDD2roc6M5SHp3ys3S35mNANCmOeB9JW5ZaDFtbzTE3F-9Mtx-2baozLxUaYBJFy51s02x46AMsPkKJ-YiNx7FhinNobmQh9zsfH9DTBuNKk/s1600/IMG_1699-2.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnW5Ee58s8ji3cJUsqSMF4kDFRUEIIhM5dDD2roc6M5SHp3ys3S35mNANCmOeB9JW5ZaDFtbzTE3F-9Mtx-2baozLxUaYBJFy51s02x46AMsPkKJ-YiNx7FhinNobmQh9zsfH9DTBuNKk/s320/IMG_1699-2.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Metsäkaveri Jimi </td></tr>
</tbody></table>
Latasin puhelimeeni <b><a href="http://www.sports-tracker.com/">SportsTracker</a></b> appsin ja se on huippu kiva! Tulee kävellessä tuijoteltua puhelimen screeniä vähän liikaa, jotenkin se on vaan hauskaa seurata kuinka nopeasti nyt etenee ja missä. Tuola metsässä myös oiva apuväline suunnistamiseen, on sentään joku käry missä menee. Omaan sangen huonon suuntavaiston ja helposti kadotan mistä tulin ja minne päin pitäisi mennä jotta kotio pääsee vaikka samoja polkuja on aikaisemminkin kulkenut. Nyt on onneksi vielä sen verran valoisaa kun tulee kotiin että ehtiikin hyvin tuonne metsään kulkemaan eikä tarvitse pimeässä mennä. Meidän lähellä on paljon metsää ja ulkoilureittejä joten hyvä on kulkea. Tänään otin SportsTrackerin lisäksi ulkoilukaveriksi Jimi koiran pienelle metsälenkille; hän on koiristamme kooltaan pienin ja ketterin - oiva kaveri siis kulkemaan poluilla ja poikkeamaan niiltä vähän haasteellisempaan maastoon.<br />
<br />
Tuon SportsTrackerin latasin siksi että halusin alkaa pitää liikuntapäiväkirjaa. Syy tähän jälleen kerran se motivaation ylläpitäminen sekä tietenkin yleisseuranta siihen että liikkuu monipuolisesti. Sykemittari olisi varsin hauska laite vielä lisäksi tähän seurantaan. Älylaiteaikakauden elämä on kyllä varsin hienoa varsinkin tälläisissä projekteissa kun appseja on tähänkin hommaan. Ei tarvitse kartasta mittailla matkoja paljonko kuljet, kellottaa aikaa ja tehdä excel taulukkoja seurantaan. Trackeri vaan pyörimään ja siinä kaikki.<br />
<br />
Huomenna mennään taas <b><a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/">Vidaan</a></b> - tällä kertaa testissä Bodypump tunti!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-86269569800766456782015-10-04T20:11:00.000+03:002015-10-04T20:11:13.544+03:00Eka BodyCombat tunti potkittu läpiTänään olin kaverini Johannan kanssa <a href="http://www.liikuntakeskusvida.fi/"><b>Liikuntakeskus Vidassa</b></a> BodyCombat tunnilla. Ihan hyvin se tunti meni vaikka ensimmäisen vartin jälkeen jo mietin että "joko saa lähtee". Olihan se tälläiselle liikumattomalle aikamoinen rysäys. Ohjaaja oli hurmaava ja pirteä - hänen liikkumista oli ilo seurailla. Näin ensikertalaisena tunnin ainoa miinus oli se että aikaa ja omaa energiaa meni paljon seuraamiseen että pysyy liikesarjoissa mukana - mutta sehän nyt on joka tunnilla varmasti kaikille se haaste. Tunneista saa varmasti jatkossa paljon enemmän irti kun kuviot tulee tutuksi ja voi keskittyä tekemiseen eikä miettimiseen; "mikä on oikea jalka, eiku vasen taakse, oho vasen koukku ei kun, mikä saksihyppy…."<br />
<br />
Plussaa oli ehdottomasti se potkiminen ja lyöminen. Ei niinkään että nyt aggressioita haluaa näkymättömään viholliseen purkaa mutta jotenkin se on vaan kivaa. Sali oli onneksi tarpeeksi avara tuohon hommaan eikä tarvinnut miettiä osuuko potku naapuriin. Tietenkin sitä piti sinne takariviin ängetä - jo siksikin ettei häiritse muita - eikä tarvitse nähdä itseään peilistä. Se olisi kestämätön paikka ainakin itselleni näin alkuvaiheessa - alkaisin tuijoittaa peliin tietoisena siitä että tuo peilikuva näyttää ihan kauhealta. Vettä muuten meni ihan reippaasti tuntisen aikana. Tunti tosiaan alussa tuntui todella rankalta niin kyllä se läpi meni. Missään vaiheessa ei tullut fiilistä että täytyisi jättää seuraava vartti väliin ja mennä nurkkaan istumaan. Tehoja voi itsekin säätää oman kunnon mukaan, pääasia että yrittää - eikö vain? Pidin erityisesti siitä kun ohjaaja puhui tunnin aikana omista henkilökohtaista vastustajista joita vastaan taistellaan. Sekin auttoi pitämään tavoitetta mielessä. Ensin ajattelin että minun vastustaja on se vuori minne tässä nyt treenataan että huipulle päästään - mutta sitten tajusin että ei se vuori ole minun vastustaja - vaan se vuori on kumppani. Oma vastustaja on oma itse ja oma pää joka kyseenalaistaa että onko musta tähän?<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3qRhY5o7uItVQHMVKx8MyEs0Y4KCixkujaKn_ghi_pq-MijinB7uehvyxQZ0YjvoK2NpSlC_3v9us-Dp-BS41sdaxIEQwl5w6fkxeqKGG6dDX3ZSMo6hcyjfqFl9R29R5YA5iOIfCnrA/s1600/Screen+Shot+2015-10-04+at+7.35.07+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="148" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3qRhY5o7uItVQHMVKx8MyEs0Y4KCixkujaKn_ghi_pq-MijinB7uehvyxQZ0YjvoK2NpSlC_3v9us-Dp-BS41sdaxIEQwl5w6fkxeqKGG6dDX3ZSMo6hcyjfqFl9R29R5YA5iOIfCnrA/s320/Screen+Shot+2015-10-04+at+7.35.07+PM.png" width="320" /></a>Treeniselfietä ei nyt jaettavaksi asti ole, eikä mitään kuvamatskua tunnilta. Sen sijaan lainasin netistä kuvan siitä millaiselta tuo BodyCombat parhaimmillaan näyttää. Takuulla mennään ensikin sunnuntaina! Ihan loistavaa että tunti on juurikin sunnuntai-iltana - sellainen aika jolloin lähes poikkeuksetta on takuulla vapaana. Hiki tuli ja onneksi kotona oli sauna tulilla kun kotia pääsin. Huomenna saattaa koskea kinttuihin ja käsivarsiin.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl3r741yCOT8mqEHRHi3WiNJEDoY9OjK-vPSeMGUUB-ySs1m_FtCY8OErPN4m6blhk-S8CwgzBDurRDrkpCIUoZzXak1pIdEJuGjAkwSEhUY4Wci-Xl2eLfWTogrcwJD3j6RPTVm5UlLs/s1600/Screen+Shot+2015-10-04+at+8.04.35+PM.png" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgl3r741yCOT8mqEHRHi3WiNJEDoY9OjK-vPSeMGUUB-ySs1m_FtCY8OErPN4m6blhk-S8CwgzBDurRDrkpCIUoZzXak1pIdEJuGjAkwSEhUY4Wci-Xl2eLfWTogrcwJD3j6RPTVm5UlLs/s320/Screen+Shot+2015-10-04+at+8.04.35+PM.png" width="308" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rajasaaressa 3.10.2015</td></tr>
</tbody></table>
Muu valmistautuminen viikonlopun aikana on ollut aika leppoisaa. Koirien kanssa kävelyä ja kiviä reppuun menoa. Eilen käytiin kavereita tapaamassa vinttikoirien kera <a href="http://koirapuistot.com/helsinki/rajasaari"><b>Rajasaaren koirapuistossa.</b></a> Oiva paikka, myös omistajan liikkumisen kannalta. Yleensähän koirapuistoissa omistajat vaan pönöttää jossain koirien rallatessa. Rajasaaressa pääsee itsekin kävelemään vaihtelevassa maastossa kun puisto on sen verran iso, metsäinen ja kallioinen. Kävely reppu selässä on myös korkattu. Matka ei ollut pitkä, vartin verran ja painoa kolmisen kiloa mutta siitä se lähtee. Tuo on loistava tapa moneltakin kantilta, verkkaiseen kävelytahtiin tulee lisää tehoa ja sielä vuorivaelluksella täytyy kantaa omat päivän kamat leiriltä toiselle niin tuleepahan siihenkin totuttua.<br />
<br />
Ensi viikolla ainakin luvassa ihan salitreeniä - ja saliselfie. Stay tuned!<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-91882045898288128092015-10-02T09:24:00.000+03:002015-10-02T09:24:38.157+03:00Hyvin suunniteltu - puoliksi tehty!Kuntoprojekti on vauhdissa, ainakin teorian ja suunnittelun tasolla. Facebook on oiva apuri tässäkin; omalla seinälläni ja yksityisviestein olen apua projektiin huudellut - ja huutooni on vastattu!<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz5VCe0vCEyxs8mW-EK1qarZc7Q5mlPuhN-jUKesLhEilyvKjCOyqhKh360OJdMvIfUZZY1EZnyy8FdO9QaPbQsdJmZT-TD55MxIWj8cobCydSIR6OsW0fu8xwfBYW523hakeWgLo2mCE/s1600/IMG_1679.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="151" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjz5VCe0vCEyxs8mW-EK1qarZc7Q5mlPuhN-jUKesLhEilyvKjCOyqhKh360OJdMvIfUZZY1EZnyy8FdO9QaPbQsdJmZT-TD55MxIWj8cobCydSIR6OsW0fu8xwfBYW523hakeWgLo2mCE/s200/IMG_1679.JPG" width="200" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ikioma kortti :)</td></tr>
</tbody></table>
Konkreettinen askel on otettu siinäkin mielessä että kävin tekemässä vuoden sopparin<b> <a href="http://korsosta-afrikan-katolle.blogspot.fi/">Liikuntakeskus Vidaan. </a> </b>Täällä on sitten tarkoitus viettää aikaa. Ensimmäistä kertaa meinasin nyt sunnuntaina mennä - heillä on vallan sopivaan aikaan sunnuntai-iltaisin <a href="http://www.lesmills.com/workouts/fitness-classes/bodycombat/"><b>Les Mills Bodycombat</b></a> tunti. Tuo innosti tuntikuvauksen perusteella, saa purettua niitä piiloaggressioitakin siinä potkiessakin. Kaveri tunnille löytyi jolla omana projektina myös kunnonkohotus.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-zk8BBbsqPqY/Vg4iH0RbDDI/AAAAAAAADKQ/ZDO94gg6KAg/s1600/IMG_1678.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="http://2.bp.blogspot.com/-zk8BBbsqPqY/Vg4iH0RbDDI/AAAAAAAADKQ/ZDO94gg6KAg/s200/IMG_1678.JPG" width="150" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Raput versus hissi</td></tr>
</tbody></table>
Vidassa on tarkoitus käydä nyt alkuun minimissään kaksi kertaa viikossa, Bodycombat tunnilla sunnuntaisin ja ihan salilla vähintään kerran viikossa. Muuten sitten kävellä ja kävellä ja kävellä. Koirien kanssa tai ilman. Onneksi mulla on näitä liikuntaa harrastavia kavereita lähellä jotka ovat suostuneet raahaamaan mua perässään myös ja antaneet vinkkejä. Kyykkyjä kuulemma kannattaa tehdä ainakin. Töissä olen koittanut ottaa tavaksi kävellä portaat neloskerrokseen hissin sijaan. Every little helps! Vuoden aikana haluaisin myös päästä kokeilemaan erilaisia lajeja. Seinäkiipeilyä ainakin on pakko päästä testaamaan.<br />
<br />
Olen saamassa apua projektiin mahdollisesti myös ihan oikealta personal trainerilta mutta tästä lisää myöhemmin. Huippujuttu että joku ammattilainen vähän katsoisi perään, antaisi vinkkejä oikeasta treenistä ja muutenkin tukisi asiassa. Rapakuntoinen nainen keski-iän kriiseissään tuskin ilman piiskuria edes täyttömäen päälle kiipeää.<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6196189799233104611.post-35474359320005704992015-09-30T19:47:00.001+03:002015-09-30T20:30:41.743+03:00Siitä se ajatus sitten lähti…..Viime sunnuntaina saimme idean. Ihan ensimmäistä kertaa ei idea mielessä käynyt mutta aina aikaisemmin se oli jäänyt pelkäksi puheeksi "joo sitten joskus". Tällä kertaa päätettiin että sanoista tekoihin. Useampi tunti siitä kun keskustelu alkoi oli tehty taustatyötä sen verran että varaus oli laitettu menemään. Tiistaina oli jo varausmaksut solahtaneet luottokortilta ja homma peruuttamaton. Tai ainahan voi perua mutta tässä tapauksessa se maksaisi jo satasia palauttamatta jäävinä varausmaksuina. Me kiivetään ensi syksynä Afrikan katolle, <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilimanjaro">Kilimanjarolle</a>.</b><br />
<b><br /></b>
Palataan lauantaihin. Käytiin koko perheen kera katsomassa<b> <a href="http://www.imdb.com/title/tt2719848/">Everest elokuva</a>.</b> Siitä se ajatus sitten lähti kytemään. Taas. Everest oli itselleni jotenkin liikuttava kokemus sillä olin Nepalissa matkailemassa ja vaeltamassa muutama vuosi tuon tapauksen jälkeen. Asia puhutti sielä sillon paljonkin, itse hankin paikallisesti kirjakaupasta <b><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Into_Thin_Air">Into Thin Air</a> </b>kirjan jota Pokharassa Himalajan juurella luin. Leffa perustuu osaltaan tuohon kirjaan ja kirjailija esiintyy henkilöhahmona leffassa. Samaisella Nepalin reissulla jossain kohtaa juttelin muiden trekkaajien kanssa joilla kokemusmapissa oli Kilimanjaron valloitus. Tuolloin, lähes 20 vuotta sitten ajattelin ensimmäistä kertaa että sinne. Puolison kanssa asiasta puhuttiin joskus muutamia vuosia sitten mutta ajatuksen tasolle jäi. Nyt leffan jälkeen asia nousi taas mieleen - eikä tällä kertaa jäänyt jutusteluasteelle.<br />
<br />
Ensi syksy valikoitui ajankohdaksi hyvien kiipeilyolosuhteiden vuoksi ja siksi että on aikaa valmistautua. Tässä blogissa tuota valmistautumista onkin sitten tarkoitus jakaa. Haasteita on. Oma kunto ei kovin kummoinen ole joten siinä se isoin haaste on. Röökiä menee ja siitä pitäisi päästä eroon. Erilaisia varusteita pitäisi tutkia ja hankkia, ruokavaliotakin ehkä miettiä. Valmistautumisen lisäksi tavoitteena on siis yleisesti ottaen terveempi ja liikkuvampi elämäntapa. Lue myös <b><a href="http://korsosta-afrikan-katolle.blogspot.fi/p/taustaa.html">taustaa-välilehdeltä</a></b> hieman lisätietoa tästä sekä vähän myös itsestäni.<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGvHwOwzLz6O5fYt5ypE9FS3EadRpacUy_kIS6NnUwXYOmQp6fOwsIu2tzw5fEwsjwAyp6rS3cHlRn2kW8NVEyAcDRaCZ3XCymIFgEbtssTDbQ3Fo7N_ByQrTX6msO0t96s4PuTigQh1c/s1600/Screen+Shot+2015-09-30+at+7.43.58+PM.png" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="281" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgGvHwOwzLz6O5fYt5ypE9FS3EadRpacUy_kIS6NnUwXYOmQp6fOwsIu2tzw5fEwsjwAyp6rS3cHlRn2kW8NVEyAcDRaCZ3XCymIFgEbtssTDbQ3Fo7N_ByQrTX6msO0t96s4PuTigQh1c/s320/Screen+Shot+2015-09-30+at+7.43.58+PM.png" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Uusia kenkiä testaamassa</td></tr>
</tbody></table>
Eli siis, ensi syksynä mennään! Kiipeilyretki itsestään varattiin amerikkalaisen <b><a href="http://www.peakplanet.com/">Peak Planetin</a></b> kautta. Päätökseen tultiin arvostelujen perusteella ja sopivan reitin sekä ajankohdan. Reittimme tulee olemaan <a href="http://www.peakplanet.com/routes/rongai-8-day/"><b>Rongai </b></a>ja kuutisen päivää kiipeäminen kestää. Urakan jälkeen teemme vielä <b><a href="http://www.peakplanet.com/safari/1-day-safari/">päivän safarin</a></b> Arushan luonnonpuistoon.<br />
<br />
Hieman hankintoja olen alkanut ja ehtinyt tekemään - tärkeimmästä aloittaen. Kunnon asiaan sopivat kengät. Ne on nyt hankittu ja sisäänajo aloitettu - <a href="http://www.thenorthface.eu/tnf-eu-en/p97377.html?_ignore_category=1"><b>tälläset</b></a> hankin. Hankitalistalla on vielä monta juttua ja niistäkin lisää….<br />
<br />
Mutta hei, tervetuloa lukemaan blogiani, tsemppaamaan ja jakamaan kokemukseni pitkästä matkasta mäen päälle! Korsosta lähdetään ja Afrikan katolle päädytään.<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0